Kanteleenjärvi (18.036.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kanteleenjärvi on keskikokoinen järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kanteleenjärvi
Järvinumero: 18.036.1.001
Vesistöalue: Kanteleenjärven valuma-alue (18.036)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)

Perustiedot

Pinta-ala: 57,64 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,41 km
Korkeustaso: 44,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Jokirapu ja Suutari

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kanteleenjärvi sijaitsee Kanteleen kylän läheisyydessä Pukkilan kunnan itäosissa. Vesistöalueeltaan järvi kuuluu Kanteleenjärven valuma-alueeseen ja päävesistöltään Porvoonjokeen. Kanteleenjärvi on pieni, pyöreä ja matala järvi. Pinta-alaltaan järvi on noin 58 hehtaaria ja rantaviivaa sillä on noin 3,4 kilometriä. Järven keskisyvyys on vain noin 0,8 metriä. Kanteleenjärvi sijaitsee alavan peltoalueen keskellä ja sen poikki kulkee Porvoonjoki. Porvoonjoen tulviessa Kanteleenjärven lähipelloille muodostuu laajoja tulva-alueita.

Kanteleenjärvi kuuluu Etelä-Suomen merkittävimpiin lintujärviin. Siellä esiintyy runsaasti kosteikoissa viihtyviä lintulajeja. Keväisin järvellä lepäävät tuhannet muuttolinnut.

Kunnostus

Kanteleenjärvi oli aikoinaan ruohottunut runsaasti ja se oli kasvaa umpeen. Kunnostustoimilla estettiin järven umpeenkasvu ja säilytettiin sen linnustollinen arvo. Ennen kunnostustoimia alueen kasvillisuus ja pesimälinnusto kartoitettiin, samoin kuin kunnostuksen jälkeen. Kunnostustöiden ansiosta pesimälinnuston suojelupistearvo nousi keskimäärin 39 prosenttia.

Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri suunnitteli järven kunnostuksen. Kunnostusta oli toteuttamassa Uudenmaan ympäristökeskus, joka on nykyään osa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Myös Euroopan aluekehitysrahasto rahoitti kunnostushanketta.

Kanteleenjärven kunnostustoimet toteutettiin pääosin vuosina 1999–2002. Vuonna 2000 sekä 2002 järven vedenpintaa nostettiin 20 senttimetriä molemmilla kerroilla. Näin järven vedenpinta nousi 0,4 metristä 0,8 metriin. Myös järven rantapensaikkoja raivattiin. Vuoden 2006 viimeistelyhankkeeseen kunnostettiin lisäksi järven eteläpään allikoita ja avattiin pienimuotoisia uomastoja.

Nykytila ja suojelu

Kanteleenjärven vedenväri on erittäin ruskeaa (väriluku 139) ja veden happamuus neutraali pH:n ollessa 6,7. Järvi on ylirehevä ja kokonaisfosforinmäärä on 158 µg/l. Kanteleenjärven noin 2000 hehtaarin valuma-alueesta on noin 36 prosenttia peltoa, joten järven kuormitus on lähinnä maatalouden hajakuormitusta.

Järvellä on Kanteleenjärvi niminen Natura 2000-luonnonsuojelualue. Se on myös yksityinen luonnonsuojelualue,YSA 201071 ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, LVO 010017.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Linnut

Kanteleenjärvi on luokiteltavissa kansainvälisesti merkittäväksi lintujärveksi ja se on merkittävä erityisesti lintudirektiivin lajien kannalta. Kanteleenjärvi on erittäin arvokas niin pesimälajistoltaan kuin myös muutonaikaisena levähdysjärvenä. Kunnostuksien myötä järven linnusto on kokonaisuudessaan monipuolistunut.

Lintulaskennoissa Kanteleenjärvellä on tavattu kaiken kaikkiaan yli 50 pesivää lintulajia. Vuosittainen pesivien lajien määrä on ollut 34–40. Järvellä pesii naurulokki- ja pikkulokkiyhdyskunnat, jotka ovat erityisesti hyötyneet järven kunnostamisesta. Lintudirektiivin lajeista alueella tavataan kalatiiraa, kaulushaikaraa, kurkea, laulujoutsenta, liroa, luhtahuittia, luhtakanaa, mustakurkku-uikkua, niittysuohaukkaa, peltosirkkua, pikkujoutsenta, ruisrääkkää, ruskosuohaukkaa, sinisuohaukkaa, suokukkoa, suopöllöä ja uiveloa. Muita lajeja ovat lisäksi mm. nokikana, silkkiuikku, rastaskerttunen, lapasorsa, punasotka, haapana, rantasipi, tukkasotka, valkoviklo ja taivaanvuohi.

Kanteleenjärvi kuuluu arktisten lintujen muuttoreitin merkittävimpiin levähdyspaikkoihin. Järvi ja sen tulva-alueet ovat merkittävä levähdys- ja ruokailupaikka joutsenille, hanhille, puolisukeltajasorsille ja kahlaajille. Säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja ovat mm. härkälintu, harmaahaikara, harmaasorsa, heinätavi, jänkäkurppa, jouhisorsa, metsähanhi, nuolihaukka, pikkulokki, punajalkaviklo ja tuulihaukka.

Kasvisto

Kunnostuksen avulla Kanteleenjärven umpeenkasvu saatiin torjuttua ja kokonaisuudessaan järven kasvillisuus on vähentynyt. Aikaisempaan verrattuna järven avovesialueen uposkasvillisuus ja sen reunaosien ilmaversoiskasvillisuus on vähentynyt merkittävästi. Kasvillisuudessa on tapahtunut myös muita muutoksia ja kasvien lajimäärä on pudonnut jonkin verran. Kanteleenjärven rannoilla kasvaa leveät luhta- ja niittyvyöhykkeet.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kanteleenjärvi on tärkeä virkistyskäyttökohde. Lintuja voi tarkkailla järven itäpuolella Holmanmäen juurella sijaitsevasta lintutornista sekä länsirannan vanhan meijerin ladon nurkalta, josta avautuu näkymä yli järven. Kuumimmillaan lintusesonki on huhtikuussa ja toukokuussa, mutta lintuhavaintoja voi tehdä myös syysmuuton aikoihin. Syksyllä Kanteleenjärvi on myös suosittu sorsastuspaikka.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Pukkilan pinta-alaltaan vähintään hehtaarin laajuiset järvet

Iilijärvi | Kanteleenjärvi | Kokkusa | Savijärvi