Katumajärvi (35.236.1.001)
Katumajärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Katumajärvi-info
Keskustelut
Uusimmat havainnot
16. kesäkuu 2025 08:15 |
15. kesäkuu 2025 22:18 |
Kuvat
Katumajärvi (35.236.1.001)/Tuomarinsaari
24. kesäkuu 2023 19:15
Vähän roskia (Metalli, Lasi, Sähkö- ja elektroniikkajäte)
Järven erityispiirteet
Katumajärvi sijaitsee aivan Hämeenlinnan keskustan tuntumassa ja sen virkistyskäyttömerkitys on suuri. Katumajärvi on melko rehevä, ja sen tilan parantamiseksi on toiminut suojeluyhdistys yli 30 vuoden ajan.
Katumajärvi saa vetensä ensisijaisesti järven pohjoispäähän laskevasta Ruununmyllyojasta, jonka latvavetenä on lähes luonnontilainen Kankaistenjärvi. Matkalla kohti Katumajärveä Ruununmyllyoja kulkee läpi peltoalueiden ja humusvetisen Matkolammin. Katumajärvestä vedet purkautuvat Kutalanojan kautta Vanajaveteen ja kuuluu siten Kokemäenjoen vesistöön.
Katumajärven pinta-ala on noin 378 ha ja sen suurin syvyys on lähes 19 m. Nämä luvut oikeuttavat sijoille 714 ja 663 Suomen suurin ja syvin järvi kilpailuissa. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 51 km², josta lähivaluma-alue muodostaa viidenneksen. Veden teoreettinen kokonaisviipymä järvessä on noin 21 kuukautta. Katumajärvessä on kolme saarta.
Nykytila ja suojelu
Katumajärven suojeluyhdistys ry on toiminut järven kuormituksen vähentämiseksi jo vuodesta 1991 lähtien. Tänä aikana yhdistys on muun muassa tehnyt Hämeenlinnan kaupungille viitisentoista aloitetta järven tilan kohentamiseksi.
Aloitteista ovat toteutuneet mm. Valkamatien uimarannalle rakennettu matonpesupaikka, Vanajanlinnan vuotavaa viemäriä on kunnostettu, Kipinäniemeen on saatu viemäröinti, kaislikoiden niitto on aloitettu. Suojeluyhdistys on myös pyytänyt Hämeenlinnan kaupunkia kehittämään järven ympärillä olevaa viemäriverkostoa kiirehtimällä Mäskälän, Loukastenharjun ja Harvoilanmäen alueen viemäriverkoston rakentamista ja kehottamaan vanhoja omakotitaloja liittymään valmiina olevaan viemäriverkostoon, esim. Rantatien alueella.
Vuonna 1998 yhdessä Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston kanssa käynnistettiin vesinäytteiden otto järveen laskevista ojista ja joista. Vuonna 2001 Katumajärven suojeluyhdistys lähti valmistelemaan Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen- projektia kuntayhtymän ympäristöosaston ja muiden seudun vesiensuojeluyhdistysten kanssa.
Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanke oli Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen vetämä EAKR-rahoitteinen järvien suojelu- ja kunnostusprojekti (v.2002-2006), joka kohdistui kahdeksan kantahämäläisen järven valuma-alueille. Katumajärvellä tehtiin mm. vedenlaatu-, sedimentti- ja kasvillisuustutkimuksia, vesikasvillisuuden niittoa, hoitakalastettu, rakennettu laskeutusallas-kosteikkoja, sekä tehty järven kuormitusselvitys ja hulevesitutkimus.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto [1]
Katumajärvi on melko hyvä kalavesi. Yleisimmät kalalajit ovat ahven ja särki, jotka muodostavat noin puolet kalakannasta. Seuraavaksi yleisimmät kalalajit ovat lahna, kiiski, salakka ja hauki. Muikun määrä on vähentynyt. Katumajärveen on istutettu vuoden 1995 jälkeen muun muassa karppeja, kirjolohta, siikaa, kuhaa sekä joki- ja täplärapuja. Kalojen raskasmetalli- ja PCB-pitoisuudet sekä radioaktiivisuus ovat alhaisia, eivätkä rajoita kalojen käyttöä ravinnoksi.
Katumajärvi on paikallisesti arvokas lintuvesi ja sen pesimislinnustoa ovat naurulokki, nokikana, mustakurkku-uikku, härkälintu, kuikka ja silkkiuikku. Järven tuntuman lintulajistoon kuuluu myö nuolihaukka. Ruununmyllyjoki- ja Kutalanjokivarressa elää runsaasti yölaulajia, esim. satakieli, luhtakerttunen ja harvinainen viitasirkkalintu. Lisäksi talvehtimassa on ajoittain havaittu koskikara.
Katumajärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus vuosina 1989 ja 2003. Kartoitukset on tehty maastotyönä ilmakuvausta apuna käyttäen.
Katumajärven kaakkois- ja luoteispäitä luonnehtivat hiesuvaltaiset rannat kortteikkoineen ja ruovikoineen. Järven keskivaiheilla on kalliorantoja, joiden kohdalla kasvillisuusvyöhykkeet ovat kapeimmillaan. Moreenirantoja on siellä täällä ympäri järven.
Katumajärven yleisimmät ilmaversolajit ovat järvikorte ja järviruoko. Kelluslehtisistä runsaimpia ovat ulpukka ja vesitatar. Rehevöitymistä kuvaavaa Katumajärven lajistoa ovat ilmaversoista kauniskukkainen sarjarimpi, kapeaosmankäämi ja haarapalpakko, kellulehtisistä pystykeiholehti sekä uposkasveista karvalehti ja pitkälehtivita. Katumajärven vesikasvistoon kuuluvat myös muun muassa isolumme, katkeravesirikko, rantaleinikki.
Viime vuosina runsastunutta tulokaslajistoa ovat vesirutto ja isosorsimo. Isosorsimoa on kasvirekisterin mukaan löytynyt Katumajärveltä jo vuonna 1970. Rannoilla viihtyvät muun muassa isokierto, purolitukka ja rohtoraunioyrtti.
(Lähde: Heli Jutila & Anniina Simola, JÄRKI-hanke 2005)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Katumajärvi sijaitsee Hämeenlinnan keskustan tuntumassa ja se kuuluu kiinteästi Vanajanlaakson kulttuurimaisemaan. Kaupungin läheisyyden takia Katumajärven virkistyskäyttömerkitys on suuri. Järven rannalla on useita uimarantoja, paljon loma-asutusta, haja-asutusta ja länsirannalla myös kerrostaloja ja teollisuutta. Järven ympärillä on useita matkailukohteita kuten Vanajanlinna, Katisten Kartano sekä kaksi golfkenttää. Järvellä kalastetaan ahkerasti.
Tarut ja tositarinat
Katumajärven nimi on kiehtonut menneitten vuosikymmenien ihmisiä keksimään mitä erilaisimpia taruja ja myyttejä järven nimestä. Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että ristiretkiaikaan käännytetyt hämäläiset kävivät pimeän tultua pesemässä kasteensa pois tuolloisessa erämaajärvessä. Toisen kansantarinan mukaan järvi on syntynyt Ilmattaren, ikuisen immen, kyynelistä.
Katumajärven pohja-allas on 1,8 miljardia vuotta vanhassa peruskalliossa. Sen syvin kohta on maailman vanhimpien poimuvuorten ns. Svekofennidien hautavajoama. Satojen miljoonien vuosien aikana monet geologiset tapahtumat ovat muokanneet maastoa. Mantereenlinnan jyrkät kallioseinämät kertovat muinaisesta lohkoliikunnasta. Katumajärven seudun liuskeiset kivilajit kertovat muinaisista maanjäristyksistä ja tulivuoren purkauksista alueella.
Geologisen "lähihistorian" neljästä jäätiköitymiskaudesta viimeinen poistui Hämeenlinnan seudulta niin, että sulavan jään eteneminen tapahtui Katumajärven pituussuunnassa, mikä taas selittää sen, ettei se liikaa viilannut Kappolan- eikä Mantereenvuorta, eikä liioin kallioista Tuomarinsaarta. Jäätiköitymiskausien jälkeen noin 8000 vuotta e.Kr. Ancylusjärvi ulottui Hämeenlinnan seudulle asti, jolloin Vanajavesi oli Itämeren lahti ja Katumajärvi salmen yhdistämänä osa Vanajavettä
Lähteet
- ↑ Jutila, H. 2007: Hämeenlinnan luonto-opas. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 15. 72 s. 2. korjattu painos, Hämeenlinna. Sähköinen versio: https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/HMLluonto-opas_uusittu_2007.pdf
