Kemijärvi (yhd.)

Hoppa till: navigering, sök








1 327 210 000 m³
1,327 km³
1 327 210 000 000 l

Kemijärvi är en stor insjö i Kemijoki (65) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Lapplands landskap. Den hör till ELY-centralen i Lapplands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kemijärvi
Sjönummer: 65.311.1.001, 65.321.1.001
Avrinningsområde: Kemijärven lähialue (65.311), Kostamon alue (65.321)
Huvudavrinningsområde: Kemijoki (65)

Basuppgifter

Yta: 23 090,6 ha
Djup: 24 m
Medeldjup: 5,75 m
Volym: 1 327 210 000 m³1,327 km³
1 327 210 000 000 l

Strandlinje: 689,512 km
Höjd över havet: 148,8 m

Administrativa områden

Kommun: Kemijärvi (kunta)
Landskap: Lapin maakunta
ELY-central: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kemijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

2 heinäkuu 2018 12:00:00
Rikligt med alger
Haaparanta

2 heinäkuu 2018 12:00:00

Haaparanta

Kemijärvi (yhd.)-Haaparanta-ObsIMG-201807021200-19.jpg

1 heinäkuu 2018 19:17:00
Sinilevää
Räisälä hiekkaranta

Kemijärvi (yhd.)-Räisälä hiekkaranta-ObsIMG-201807011917-11.jpeg

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Kuore, Muikku, Puronieriä och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

66° 38' 40.92", 27° 34' 48"

Järven erityispiirteet

Kemijärvi on Kemijoen vesistön keskusjärvi Lapin maakunnassa. Se on myös Suomen voimakkaimmin säännöstelty luonnonjärvi. Järven pinta-ala on säännöstelyn ylärajalla 285 km2 ja alarajalla 128 km2. Säännöstelyrajat ovat N43+142,00 m ja N43+149,00 m. Järven pohjoisosassa, Termusniemen pohjapadon yläpuolella, säännöstelyväli on kuitenkin kolme metriä.

Säännöstely

Kemijärvi on hydrologisesti hyvin erikoinen järvi. Sen valuma-alueen pinta-ala on peräti 25 792 km² ja valuma-alueen luonnontilainen järvisyys 2,4 %. Järven yläpuolella yhdistyvät Kemijoen kolme suurta latvajokea, Kitinen, Luiro ja Kemihaara eli Ylä-Kemijoki. Kevättulva on Kemijärvellä ollut luontaisesti erittäin voimakas mutta lyhytkestoinen. Säännöstelyn eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut juoksutusten siirto keväästä talveen ja varastotilan tekeminen kevättulvavesille.

Säännöstely aloitettiin 16.12.1965 ja sen tavoitteena on lisätä vesivoimatuotantoa ja vähentää tulvavahinkoja. Rantaviivaa Kemijärven säännöstelyalueella on noin 1300 km, josta Kemijoki Oy:n omistuksessa noin 125 km. Säännöstely hoidetaan Seitakorvan voimalaitoksella. Vedenkorkeuden ylä- ja alarajat määräytyvät kuitenkin Kemijärven rautatiesillan alapuolella olevan Pappilanrannan asteikon ja säännöstelykanavan yläpäässä olevan Kulmunkin asteikon mukaan.

Kaudella 1931–1960 Kemijärven keskivedenkorkeus oli N43+146,49 m, keskiylivesi N43+149,12 m ja keskialivesi N43+145,91 m. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu oli siis 321 cm. Jakson 1919–1960 ääriarvot olivat N43+150,19 m (toukokuussa 1943) ja N43+145,82 m (huhtikuussa 1942), joten kokonaisvaihtelu oli 437 cm.

Säännöstelyn aikana kaudella 1965–2002 Kemijärven keskivedenkorkeus oli N43+147,14 m, keskiylivesi N43+148,94 m ja keskialivesi N43+142,14 m. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu oli siis 680 cm. Tämän jakson ääriarvot olivat N43+149,49 m (kesäkuussa 1966) ja N43+141,98 m (huhtikuussa 1972), joten kokonaisvaihtelu oli 751 cm.

Kemijärven menovirtaama Seitakorvan voimalaitoksella on säännöstelyn aikana ollut keskimäärin 315 m3/s. Keskiylivirtaama on ollut 1320 m3/s ja keskialivirtaama 65 m3/s. Koko jakson suurin virtaama on ollut 2395 m3/s (toukokuussa 1966) ja pienin 35 m3/s (toukokuussa 1972).

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla