Keravanjärvi (21.096.1.003)

Hoppa till: navigering, sök












Keravanjärvi är en medelstor insjö i Vantaa (21) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Keravanjärvi
Sjönummer: 21.096.1.003
Avrinningsområde: Ohkolanjoen valuma-alue (21.096)
Huvudavrinningsområde: Vantaa (21)

Basuppgifter

Yta: 77,52 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 4,84 km
Höjd över havet: 86,2 m

Administrativa områden

Kommun: Mäntsälä
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

7 elokuu 2014
Inga alger
Havaintopaikka

7 elokuu 2014
23,3 °C
Havaintopaikka

15 heinäkuu 2014
21,7 °C
Havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 37' 21.72", 25° 5' 16.8"

Järvi ympäristöineen

Keravanjärven pinta-ala on 0,79 km2 ja se kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Keravanjärvi on matala, sen maksimisyvyys on vain 2,5 m ja keskisyvyys 1,5 m. Järvessä ei ole erillistä syvännettä. Valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km2. Valumaalueesta lähes 27 % on soita. Peltojen osuus valuma-alueesta on 3 %. Keravanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa ja kaksi leirikeskusta. Rannalla tai sen lähituntumassa oli 25 - 30 kesäasuntoa vuonna 1991. Lukumäärä ei näyttäisi kasvaneen vuoteen 2005 mennessä. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

Nykytila ja suojelu

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Keravanjärvi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1994 - 1997 ja 2000 - 2003. Keravanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l vuonna 2003. Tällä perusteella järvi voidaan luokitella reheväksi. Samoin klorofyllipitoisuus (15 μg/) ilmentää 30 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 rehevyyttä. Keravanjärvi on ruskeavetinen ja sen pH olikin alle neutraalin (6,4). Näkösyvyys oli 1,4 m ja sameus vain 3,4 FNU. Mataluutensa vuoksi järvi ei kerrostu, lämpötila oli sama pinnassa kuin syvemmälläkin. Happipitoisuus on järvessä hyvä (8,4 mg/l).

Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli Keravanjärvessä suurimmillaan (46 μg/l) vuonna 1993, jonka jälkeen pitoisuus alkoi aleta. Vuonna 2003 kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l.

Keravanjärven klorofyllipitoisuus oli 1990-luvun alussa 28 μg/l. Klorofyllipitoisuus kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen se alkoi laskea. Vuonna 2003 klorofyllipitoisuus oli 15 μg/l (kuva 14). Kasviplanktonin koostumus oli vuonna 1991 hyvin limalevävaltaista. Levähaittarekisteriin ei ole ilmoitettu levien massaesiintymisiä koskien Keravanjärveä.

Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

Veden laatu vuodesta 2005 alkaen

Keravanjarvi

Keravanjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu satunnaisia vesinäytteitä vuodesta 1984 alkaen. Seurantaohjelman havaintopaikka, Keravanjärvi keskiosa1, sijaitsee järven keskiosassa, jossa kokonaissyvyyttä on noin 2,4 metriä. Näytteenottosyvyys on ollut metri ja happipitoisuus on määritetty satunnaisesti myös kahden metrin syvyydestä. Kasviplanktonnäytteet on otettu kokoomanäytteenä syvyydestä 0–1 metriä vuonna 2011 ja syvyydestä 0–2 metriä vuosina 2005 ja 2008.

Keravanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä. Lähialueella sijaitsee Hyvinkään puolella samantyyppinen järvi, Sykäri. Humuspitoisuudesta kertova väriluku on ollut korkea kummassakin järvessä, matalimmillaankin 70 mg Pt/l Keravanjärvellä. Näkösyvyys on Keravanjärvessä ollut noin metri, mikä on jonkin verran enemmän kuin Sykärissä. Kummassakin järvessä rehevyyttä kuvastavat ravinnepitoisuudet ja klorofylli-a-pitoisuus ovat olleet usein korkeat. Keravanjärvellä kokonaisfosforipitoisuus on useimpina näytteenottokertoina ollut lähes 40 µg/l ja klorofylli-a -pitoisuus on vaihdellut 13–36 µg/l.

Keravanjärvi ei lämpötilakerrostu avovesikaudella altaan mataluudesta ja avoimuudesta johtuen ja happitilanne on ollut hyvä. Vuoden 2014 kesällä kahden metrin syvyydessä oli hapen ylikyllästystä (105 %), joka saattoi johtua limalevän (Gonyostomum semen) esiintymisestä kyseisessä vesikerroksessa. Metrin syvyydessä happipitoisuus ja hapen kyllästysaste olivat jonkin verran matalammat kuin kahdessa metrissä. Järven hygieeninen laatu on ollut hyvä.

Vesiluonto

Kasviplankton

Järven kasviplanktonin koostumusta ja määrää on tutkittu loppukesäisin seurantaohjelman mukaisesti. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on vaihdellut 3–5,4 mg/l välillä. Vuosina 2005 ja 2008 Gonyostomum semen -limalevän osuus on ollut yli 50 % kokonaisbiomassasta. Haitallisten sinilevien osuus on ollut vähäinen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Veden happipitoisuus on pysynyt hyvällä tasolla sekä kesäisin että talvisin. Kalakuolemia ei myöskään ole havaittu.

Kasvillisuus on Keravanjärvessä aika harvaa, rannoilla on lähinnä järviruokoa ja saroja. Myös jonkin verran esiintyy lummetta. Ilmakuva kattoi järvestä vain itäisen puolen, mutta ei ole syytä epäillä, että länsipuoli olisi yhtään rehevämpi.

Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien perusteella Keravanjärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Kyseiset bakteeripitoisuudet ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla.

Yhteenveto Keravanjärven tilasta: Vaikka Keravanjärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella reheväksi järveksi, ei rehevyys ole tuonut mukanaan haittoja. Järvessä ei esiinny leväkukintoja tai happikatoja. Myöskään asumajätevesikuormitus ei ole pilannut veden laatua, vaan vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Keravanjärvellä on yleistä virkistyshyötyä kahden yleisen uimarannan muodossa. Myös paikallista aktiviteettia löytyy. Keravanjärvellä toimii Keravanjärven osakaskunta. Keravanjärveltä on matkaa 700 m sen koillispuolelle suunnitellulle Natura-luonnonsuojelualueelle. Kyseinen alue sijaitsee osittain Keravanjärven valuma-alueella.

Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

Asutus

Keravanjärvellä haja-asutuksen osuus ulkoisesta fosforikuormituksesta on suuri. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.

Reitit ja paikat

Keravanjärvellä on kaksi leirikeskusta. Järven eteläpuolella sijaitsee Järvenpään seurakunnan leirikeskus ja pohjoispuolella Setlementti Louhela ry:n leirikeskus. Hyvinkää-Hanko tien varrella olevalla levähdyspaikalla, Keravanjärven rannalla, on Keragrilli. Osoitteessa Keravanjärvenranta 76 on Mäntsälän uimaranta.

Järven yhteisöt

Keravanjärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla