Kermajärvi (04.274.1.014)

Hoppa till: navigering, sök








866 274 000 m³
0,866 km³
866 274 000 000 l

Kermajärvi är en stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kermajärvi
Sjönummer: 04.274.1.014
Avrinningsområde: Kermajärven alue (04.274)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 8 557,36 ha
Djup: 56,07 m
Medeldjup: 10,12 m
Volym: 866 274 000 m³0,866 km³
866 274 000 000 l

Strandlinje: 452,55 km
Höjd över havet: 80,1 m

Administrativa områden

Kommun: Heinävesi (kunta)
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

15 joulukuu 2018 10:19:00
Tiden med istäcke börjar
kesämökki 2

19 marraskuu 2018 13:41:00
4 °C
kesämökki 2

5 marraskuu 2018 10:05:00
6 °C
kesämökki 2

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Järvilohi, Kuore och Muikku

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 27' 9", 28° 41' 56.76"

Järven erityispiirteet

Kermajärvi on Heinäveden reitin pääjärvi. Sen läpi kulkee noin kolmasosa Kallaveden vesistä, jotka virtaavat Suvasvedestä Varisveden kautta Kermajärveen. Varisveteen laskevat myös Juojärven reitin vedet.

Kermajärven pinta-ala on 85,6 km², se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 52. Vesistöisen Etelä-Savon maakunnan järvitilastossa sijoitus on kahdestoista, kun mukana ovat myös osittain maakunnan alueella sijaitsevat järvet. Kermajärven valuma-alueen suuruutta ei Kallaveden bifurkaation takia voida yksikäsitteisesti määritellä, mutta keskivirtaamaosuuden mukaan laskien se on noin 8600 km². Järven lähivaluma-alue on 556 km².

Kermajärvessä on 440 saarta, joiden yhteispinta-ala on 1796 ha ja rantaviivan pituus 230 km. Yli sadan hehtaarin laajuisia saaria on kolme, suurin on Hentulansaari (345 ha).

Kermajärvellä on pieni kaima (1,8 km²) Ylitorniossa Lapin maakunnassa. Tuo kaima on sikäli 'aidompi Kermajärvi', että nimien alkuperänä on saamen sana, joka tarkoittaa peuranvasaa.

Vedenkorkeus ja virtaama

Kermajärven vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1903. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Kerman kanavan sulun yläpuolella. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 80,12 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 69 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 82,11 m (kesäkuussa 1924) ja alin N60+ 79,42 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 269 cm.

Kermajärven vedenkorkeutta mitattiin myös Karvion kanavan ala-asteikolla vuosina 1897–1995. Kesäkuussa 1899, valapaton suurtulvan aikana, vedenpinta oli 34 cm korkeammalla kuin vuonna 1924, joten äärivaihtelu kasvaa 303 senttiin.

Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Kermajärven luusuasta vuodesta 1970 lähtien. Keskivirtaama on ollut 55 m3/s, keskiylivirtaama 101 m3/s ja keskialivirtaama 30 m3/s. Äärivirtaamat olivat 145 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 18 m3/s (marraskuussa 2002).

Nykytila ja suojelu

Kermajärvi on karu, kirkas- ja puhdasvetinen järvi ja kuuluu tyypiltään suuriin vähähumuksisiin järviin. Järven vesi on laadultaan niukkaravinteista sekä fysikaalis-kemialliselta laadultaan erinomaista. Järven happitilanne on myös hyvä.

Kermajärven rannat ovat suurilta osin karuja kallio- ja kivikkorantoja. Järven luonto on jylhää, karua ja erämaista rantaa. Kermajärven saaristo on kasvillisuudeltaan karua tai tyypillistä kangasmetsäkasvillisuutta, kallioperä on syväkiveä ja migmatiittia. Erityisesti järven itäpuoli ja rannat ovat saaristoista joten järvellä on paljon rantaviivaa. Kermajärven rannoilla on suuriakin korkeuseroja mäkisyyden ja kallioiden vuoksi. Keskellä Kermajärveä on suurehko selkä, nimeltään Kermanselkä.

Kermajärven alueella ei ole ollenkaan teollisuustoimintaa joka olisi vaikuttanut huonontavasti vesistöjen laatuun. Järvi onkin lähes kokonaan luonnontilainen, ja se kuuluukin Natura-alueiden rantojensuojeluohjelmaan ja erityissuojelua vaativiin vesistöihin merkittävän maisema-alueensa vuoksi. Kermakoski on myös suojeltu koskiensuojelulailla.

Mahdollinen uhka Kermajärven laatuun on lisääntyvien loma-asutusten tuoma hajakuormitus. Haja-asutuksen kuormituksella voi olla merkittävä paikallinen vaikutus luontaisesti karuun ja kirkasvetiseen Kermajärveen [1].

Pesimäluodoilla ja -reviireillä on vältettävä maihinnousua ja liikkumista lisääntymisaikana. Näin taataa Kermajärven rantojensuojeluohjelma-alueen uhanalaisten ja harvinaisten lajien sekä niiden elinympäristöjen suojelu. Kermajärven alueella on myös kiellettyä luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen sekä pesien tuhoaminen. Selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen on myös kiellettyä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kermajärvellä on monipuolinen linnusto. Järvellä tavataan muun muassa silmällä pidettäviä ja vaarantuneita lintulajeja. Alueella muita esiintyviä lintulajeja ovat muun muassa huuhkaja, kurki, kuikka, laulujoutsen, metso, hömötiainen, käpytikka, lehtokerttu, punarinta ja västäräkki. Alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja esiintyy myös järven alueella.

Luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluvaa saukkoa (Lutra lutra) on myös tavattu Kermajärven alueella. Vuonna 1974 saukko rauhoitettiin kokonaan. Vaikka kanta on hieman elpynyt, saukko kuuluu edelleen Suomessa uhanalaisiin eläinlajeihin.

Kermajärvi on lähestulkoon luonnontilainen järvi, jonka kalataloudellinen arvo on merkittävä. Kermankoskessa esiintyy järvilohta ja – taimenta sekä vaellussiikaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kermajärvi on Heinäveden reitin pääjärvi. Pohjoisella Kermajärvellä, Karviossa, Varisvesi laskee Kermajärveen Karvionkoskena. Karvionkoski voidaan ohittaa myös Karvion kanavalla. Varisvedeltä päästään Suvasvedelle, Kuopioon tai Varistaipaleen ja Taivallahden kanavia pitkin Juojärvelle. Juojärven pinta on melkein 20 metriä Kermajärveä ylempänä. Kerman kylällä, Kermajärven toisessa päässä, Kermajärvi laskee Kermakosken kautta Joutenveteen ja Haukiveteen. Kermankoski voidaan ohittaa yksisulkuisella Kerman kanavalla [2].

Kermajärvellä on hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja muuhun luontoharrastamiseen kuten retkeilyyn. Alueen käyttö on ohjattu siten, että siitä on mahdollisimman vähän häiriötä alueen luonnontilaisuuteen. Näin suojellaan alueen metsäluontoa sekä monimuotoisuutta ja alueen mahdollisuutta säilyä luonnontilaisena ja rakentamattomana järviluontona.


Kermanranta Heinävedellä

Tarut ja tositarinat

Kermajärven Pienestä Vahtisaaresta, Syrjäsaaresta, Hoikansaaresta sekä Linjasaaresta on löydetty varhaismetallikautinen (1900 eaa-300 jaa) hautaröykkiö. Hautaröykkiöistä käytetään sisämaassa nimitystä lapinraunio, rannikoilla niitä kutsutaan hiidenkiukaiksi. Hautaröykkiöiden muodot erottuvat nykyisin heikosti maastosta ja sammalverhoilu on peittänyt ne.

Kerman kanavan sulkumestari Kalle Pakarinen oli vuosikymmenten ajan tunnettu sääprofeetta. Presidentti Kekkosen teos "Kirjeitä myllystäni" sisältää Pakariselle osoitetun onnittelukirjeen vuodelta 1974.

Kermajärvi tunnetaan myös Heinävedellä aikoinaan toimineen Tulilahden leirintäalueen kaksoissurmista, jotka tapahtuivat vuonna 1959. Surmat ovat edelleen täysin ratkaisematta.

Aiheesta muualla