Kernaalanjärvi (35.811.1.006)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








14 596 600 m³
0,0146 km³
14 596 600 000 l

Kernaalanjärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kernaalanjärvi
Järvinumero: 35.811.1.006
Vesistöalue: Hiidenjoen suualue (35.811)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 444,83 ha
Syvyys: 7,91 m
Keskisyvyys: 3,28 m
Tilavuus: 14 596 600 m³0,0146 km³
14 596 600 000 l

Rantaviiva: 14,58 km
Korkeustaso: 79,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

11 syyskuu 2012
1,2 m (Näkösyvyys)
Kernaalanjärvi

11 syyskuu 2012
14 °C
Kernaalanjärvi

11 syyskuu 2012
Hieman levää
Kernaalanjärvi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Suutari, Säyne (kala), Toutain ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Järvi löytyy Kanta-Hämeen maakunnasta Janakkalasta Valtatie 3 varrelta. Järvellä on pinta-alaa noin 445 ha. Järvi on Vanajaveden yläjuoksun keskusjärvi, johon vettä virtaa jopa Hattulasta asti. Järvi kokoaa Kokemäenjoen vesistön vedet Salpauselän pohjoispuolelta ja sen kautta vedet virtaavat pohjoiseen Vanajaveteen. Kernaalanjärven vedenpintaa laskettiin vuonna 1857 lähes kaksi metriä. Tuolloin Kuokkalan, Herralan ja Niemen kosket perattiin.

Järven vesi vaihtuu lyhyessä ajassa, jonka vuoksi laatukin vaihtelee huomattavasti. Järven vesi on väriltään ruskeaa ja humuksista. Järvi on rehevöitynyt ja kesäisin on huomattavan paljon levää.

Nykytila ja suojelu

Järven tila on parantunut viime vuosina kunnostusten ansiosta, mutta varsinkin syvänteissä esiintyy happivajetta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lisättävät kalalajit: lahna, sulkava, suutari, sorva, kuha

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järveen on valunut läheisen paperitehtaan PCB-yhdisteitä, joita on puhdistettu vuosien varrella. Yhdisteet kertyvät kaloihin, mutta pitoisuudet eivät ole suuria. 1980-luvulla järvi oli yksi saastuneimmista sisävesistä Suomessa. Järven haukien ja ahvenien syöntiä on suositeltu rajoitettavaksi kahteen kertaan kuukaudessa.

Järvi soveltuu uimiseen hyvin. Virkistyskäyttöön järvi soveltuu kuitenkin välttävästi.

Tarut ja tositarinat

Kernaalanjärvestä tavattiin Suomen viimeiset sisävesien monnit. 1860 -luvulla järvestä saatiin saaliiksi useita monneja, joista vuonna 1864 pyydetyn pituus oli 171 senttiä. Viimeinen, noin metrin pituinen monni saatiin 1866. Tämän jälkeen monneja on saatu saaliiksi Laatokan Karjalasta ja Suomenlahteen laskevista joista. Monnin rinnakkaisnimi on janu, josta juontaa Janakkalan nimi. Monikkalan kylä on Kernaalanjärven lähellä. Myös naapurikunnan (ent. Lammi) Pääjärvestä on tietoa monnin esiintymisestä.

Aiheesta muualla