Kernaalanjärvi (35.811.1.006)

Hoppa till: navigering, sök








14 596 600 m³
0,0146 km³
14 596 600 000 l

Kernaalanjärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kernaalanjärvi
Sjönummer: 35.811.1.006
Avrinningsområde: Hiidenjoen suualue (35.811)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 444,83 ha
Djup: 7,91 m
Medeldjup: 3,28 m
Volym: 14 596 600 m³0,0146 km³
14 596 600 000 l

Strandlinje: 14,58 km
Höjd över havet: 79,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

11 syyskuu 2012
1,2 m (Siktdjupet)
Kernaalanjärvi

11 syyskuu 2012
14 °C
Kernaalanjärvi

11 syyskuu 2012
Lite alger
Kernaalanjärvi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 51' 51.12", 24° 37' 41.88"

Järven erityispiirteet

Järvi löytyy Kanta-Hämeen maakunnasta Janakkalasta Valtatie 3 varrelta. Järvellä on pinta-alaa noin 445 ha. Järvi on Vanajaveden yläjuoksun keskusjärvi, johon vettä virtaa jopa Hattulasta asti. Järvi kokoaa Kokemäenjoen vesistön vedet Salpauselän pohjoispuolelta ja sen kautta vedet virtaavat pohjoiseen Vanajaveteen. Kernaalanjärven vedenpintaa laskettiin vuonna 1857 lähes kaksi metriä. Tuolloin Kuokkalan, Herralan ja Niemen kosket perattiin.

Järven vesi vaihtuu lyhyessä ajassa, jonka vuoksi laatukin vaihtelee huomattavasti. Järven vesi on väriltään ruskeaa ja humuksista. Järvi on rehevöitynyt ja kesäisin on huomattavan paljon levää.

Nykytila ja suojelu

Järven tila on parantunut viime vuosina kunnostusten ansiosta, mutta varsinkin syvänteissä esiintyy happivajetta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lisättävät kalalajit: lahna, sulkava, suutari, sorva, kuha

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järveen on valunut läheisen paperitehtaan PCB-yhdisteitä, joita on puhdistettu vuosien varrella. Yhdisteet kertyvät kaloihin, mutta pitoisuudet eivät ole suuria. 1980-luvulla järvi oli yksi saastuneimmista sisävesistä Suomessa. Järven haukien ja ahvenien syöntiä on suositeltu rajoitettavaksi kahteen kertaan kuukaudessa.

Järvi soveltuu uimiseen hyvin. Virkistyskäyttöön järvi soveltuu kuitenkin välttävästi.

Tarut ja tositarinat

Kernaalanjärvestä tavattiin Suomen viimeiset sisävesien monnit. 1860 -luvulla järvestä saatiin saaliiksi useita monneja, joista vuonna 1864 pyydetyn pituus oli 171 senttiä. Viimeinen, noin metrin pituinen monni saatiin 1866. Tämän jälkeen monneja on saatu saaliiksi Laatokan Karjalasta ja Suomenlahteen laskevista joista. Monnin rinnakkaisnimi on janu, josta juontaa Janakkalan nimi. Monikkalan kylä on Kernaalanjärven lähellä. Myös naapurikunnan (ent. Lammi) Pääjärvestä on tietoa monnin esiintymisestä.

Aiheesta muualla