Keskustelu:Lapinjoki (33)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisältö

Ketjun otsikkoVastauksiaViimeksi muokattu
Sammallahdesta Olkiluotoon028. tammikuuta 2012 kello 20.54

Sammallahdesta Olkiluotoon

Lapinjoki on kutujoki, mutta sen nykytila estää vaelluskalojen nousun merestä. Vedenottoa on korvattu Eurajoesta, Köyliönjoesta ja Kokemäenjoesta. Kalateitä voidaan kyllä rakentaa, koskia ennallistaa etc., nykyisellään vaelluseste on vedenottamon pato Lapinjoessa. Uskotellaan, että veden ajoittainen happamuus olisi turvemaista peräisin, Saarnijärven vaikutusta ei ole happamoitumisen aiheuttajana tuotu esille, vaikka hapan vesi on Olkiluodossa huomioitu. Saarnijärvessä vesialan pienennettyä 175 ha vajaaseen 60 ha, muodostui yli 100 ha rikkihappoinen vesijättömaa, jonka vettä happamoittava vaikutus on ilmeinen. Saarnijärven pohja on todellakin entinen merenpohja, eikä ole kovin yllättävää, että pohjasedimentti koostuu rikkipitoisista kerrostumista, jotka hapettuessaan muodostavat rikkihappoa. Rikkipitoinen musta savi on otollinen alusta umpeenkasvulle. Umpeenkasvun syinä on kerrottu olevan jokiveden mukana kulkeutuva maa-aines, joka on laskeutunut Saarnijärven pohjasedimentteihin (Posiva). Raahe Oy:n vedenottoluvan käsittelyn yhteydessä lupaehtoja kaavailtaessa Saarnijärveen piti jättää vettä 1/2 metriä kauttaltaan, sulfidisaven hapettuminen olisi estetty. Muistakaan ehdoista ei sitten välitetty kun reilu vuosikymmen myöhemmin räjäytettiin Sammallahden pohjakallio ilmaan. Joesta on tuhottu alkuperäinen kala- ja eliökanta estämällä liki 60 vuoden ajan vaelluskalojen pääsy merestä vedenottamon padolla ja jäljelle jääneet kalat ovat ehkä vuosittain happamoitumisen takia tukehtuneet. Lapinjoki oli ennen vaelluskalojen nousujoki, asiaan löytyy varmistusta, esimerkiksi paikannimistä, Lapin keskustassa oleva koski tunnettiin Laxafors nimellä, mikä viittaa lohensukuiseen kalaan. Pienet lohet ovat ehkä olleet järvi- tai meritaimenia. Raakkukin on runsaasti esiintynyt Lapinjoessa, tietojen mukaan perkausta suorittaneet lapiomiehet ovat kertoneet paksuista näkinkenkä kerrostumista Sammallahdessa.

Jouniaro25. tammikuuta 2012 kello 17.41