Kiikunlähde (14.245.1.001)
Järvi
Nimi: Kiikunlähde
Järvinumero: 14.245.1.001
Vesistöalue: Kiikunojan valuma-alue (14.245)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,24 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,04 km1 040 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hollola
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kiikunlähde (14.245.1.001)/Kiikunlähde
Altaan turkoosi heijastum...
Järven erityispiirteet
Kiikunlähde on Suomen suurin lähdeallas. Sen pituus on 400 metriä ja leveyttä on enimmillään noin 100 metriä. Sen erikoisuus on äärimmäisen kirkas vesi, joka saa altaan hehkumaan turkoosina! Altaalla on 14 lähteensilmää, joista purkautuu vettä noin 7000 m3/vrk. Pohjoispäässä on pato, joka on nostanut lähdelammen pintaa muutaman metrin ja siten muodostanut riittävän putouksen ja tasaisen ympärivuotisen virtauksen padon vieressä sijainneelle myllylle ja sahalle. Vesi jatkaa matkaansa Kiikunojaa pitkin Vesijärveen Kirkonlahteen lähelle Hollolan kirkkoa. Lähteen silmässä veden lämpötila on noin 5 astetta, joten se ei jäädy talvella.
Jääkauden sulamisvaiheessa muodostui Salpausselän soraharjanne, joka suodattaa sadevesistä Etelä-Suomen suurimman pohjavesialtaan. Nämä varastot purkautuvat lähteistä, joista yksi suurimmista on Kiikunlähde. Kaikenkaikkiaan pohjavesiallas purkautuu suurina lähteinä kolmeen suuntaan: Kymijoen vesistöön, Kokemäenjoen vesistöön ja Suomenlahteen laskeviin pikkujokiin.
Nykytila ja suojelu
Altaan vesi on erittäin kirkasta, joten pohjan kasveineen ja kaloineen voi nähdä selvästi. Kuormitusta voivat aiheuttaa alueen turismi, asutus sekä ympäristössä harjoitettava peltojen viljely.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Koekalastuksessa Kiikunojasta (laskee Kiikunlähteestä Vesijärven Kirkonlahteen) on saatu pieniä ahvenia sekä muutama puronieriä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lähteen ympäristö on pääosin yksityisaluetta (tämä kannattaa huomioida alueella vieraillessa!) ja vettä käytetään talousvetenä kotitalouksissa. Kiikuntien varressa on pysäköintialue, josta matkaa lähteelle tulee muutama sata metriä.
Tarut ja tositarinat
Jouluna 2015 saa ensi-iltansa Järven tarina -dokumenttielokuva, jossa Kiikunlähde on mukana. Mediahuomio on nostanut Kiikunlähteen kävijämääriä viime vuosina.
Aiheesta muualla
Sukeltajien kuvaama video Kiikunlähteestä: https://www.youtube.com/watch?v=9dbX0eWccGA
Matkablogi; mm. hienoja kuvia lähteestä: http://www.vaihdavapaalle.fi/2015/04/kiikunlahde-turkoosilampi-metsan.html
Tietoa lähteestä: http://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/Kiikunl%C3%A4hde
Tietoa Järven tarina -elokuvasta: http://yle.fi/uutiset/jarven_tarina_vie_syvyyksiin_korkeuksiin_ja_muinaisiin_aikoihin/7257158
Pieni näyte Järven tarina -elokuvasta: https://vimeo.com/78056901
Kasvavat kävijämäärät koettelevat maanomistajien hermoja Kiikunlähteellä: http://yle.fi/uutiset/jokamiehenoikeuksia_koetellaan_suomen_suurimpiin_kuuluvalla_lahdealtaalla__sukeltajien_pelataan_sotkevan_kotitalouksien_juomavedet/7507253