Kilpisjärvi - Alajärvi (67.640.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








727 964 000 m³
0,728 km³
727 964 000 000 l

Kilpisjärvi, Alajärvi är en stor insjö i Tornionjoki (67) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Lapplands landskap. Den hör till ELY-centralen i Lapplands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kilpisjärvi, Alajärvi
Sjönummer: 67.640.1.001
Avrinningsområde: Kilpisjärven valuma-alue (67.64)
Huvudavrinningsområde: Tornionjoki (67)

Basuppgifter

Yta: 3 733,15 ha
Djup: 57 m
Medeldjup: 19,5 m
Volym: 727 964 000 m³0,728 km³
727 964 000 000 l

Strandlinje: 71,54 km
Höjd över havet: 472,8 m

Administrativa områden

Kommun: Enontekiö
Landskap: Lapin maakunta
ELY-central: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Tornionjoen kansainvälinen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Nieriä

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

69° 0' 25.2", 20° 48' 57.6"

Järven erityispiirteet

Kilpisjärvi (pohjoissaameksi Gilbbesjávri) sijaitsee Enontekiöllä Käsivarren päässä. Se muodostuu kahdesta altaasta: Ylinen Kilpisjärvi (23,1 km²) ja Alajärvi (14,2 km²). Kokonaisala on siten 37,3 km², jonka perusteella sijoitus Suomen järvien pinta-alatilastossa on tasan 100. Suomen puoleisessa Tornionjoen vesistössä Kilpisjärvi-Alajärvi on toiseksi suurin järvi Miekojärven (53 km²) jälkeen.

Kilpisjärven korkeus merenpinnasta on 473 metriä. Järviwikissä sitä korkeammalla sijaitsevia järviä on 25, ylimpänä Koddejávri, 987 m. Suomen järvien keskisyvyystilastossa Kilpisjärvi-Alajärvi on neljäntenä 19,5 metrin lukemalla. Alajärven keskisyvyys on 22,4 m, Ylisen Kilpisjärven 17,7 m. Koko altaikon Suomen puoleisen osan keskisyvyys on 20,2 m. Maksimisyvyys on Alajärvessä 57 m, ylemmässä altaassa 47 m.

Kilpisjärven valuma-alue on järvi mukaan lukien 293 km², josta Suomen puolella 172 km². Ulkomaanosiosta kolmannes on Norjassa, kaksi kolmannesta Ruotsissa.

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kenttätutkimusasema sijaitsee Kilpisjärven rannalla. Se perustettiin vuonna 1964, painopistealueena on arktis-alpiininen tutkimus.

Vedenkorkeus ja virtaamat

Kilpisjärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1952 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut LN+472,90 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 63 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut LN+473,64 m (kesäkuussa 1953) ja alin LN+472,66 m (huhtikuussa 1985), joten äärivaihtelu on ollut 98 cm.

Virtaamahavaintoja on Kilpisjärven luusuasta vuodesta 1952 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,9 m3/s, joka valumaksi muutettuna on 527 mm tai 16,7 l/s km². Koko Suomen keskivaluma on 320 mm tai 10,2 l/s km². Eron selittää Kilpisjärven seudun pieni haihdunta.

Keskiylivirtaama on ollut 35 m3/s ja keskialivirtaama 1,09 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 75 m3/s (kesäkuussa 1953) ja 0,30 m3/s (huhtikuussa 1987).

Kilpisjärven hydrologisia havaintoja on vuosikymmenten ajan tehnyt Urho Viik. Suurkiitos hänelle mittavasta, vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä!

Pintalämpötilat

Kilpisjärven pintaveden lämpötiloja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1994 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 5,4, heinäkuussa 9,6 ja elokuussa 11,4 astetta.

Kilpisjärvestä on myös vanhempia pintalämpötilan mittauksia sekä lämpöluotauksia. Kaudella 1961–1975 keskimääräinen maksimilämpötila oli pinnassa 13,9 ºC, 10 metrin syvyydessä 11,2 ºC, 20 metrissä 10,3 ºC ja 30 metrissä 8,2 ºC. Maksimi saavutettiin 10 metrissä keskimäärin 13 päivää, 20 metrissä 22 päivää ja 30 metrissä 25 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavutti tasalämpöisyyden keskimäärin 14. syyskuuta ja jäähtyi tasalämpöisenä 33 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila oli 20 metrin syvyydessä oli 1,9 astetta ja 30 metrin syvyydessä 2,4 astetta.

Jäät

Kilpisjärven jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on SYKEn rekisterissä talvesta 1952–1953 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 21. lokakuuta vuonna 1973, myöhäisin 27. marraskuuta 1961. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. kesäkuuta 1963 ja 1. heinäkuuta 1955 ja 1997.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä talvesta 1964–1965 alkaen, mutta havainnot alkoivat jo 1953. Havainnot jatkuvat edelleen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 88 cm, koko jakson ennätyspaksuus 114 cm huhtikuulta 1966. Se on myös järvien suurin jäänpaksuus SYKEn rekisterissä. Myös kevättalvina 1997 ja 2003 Kilpisjärven jäänpaksuus ylitti metrin. Ohuimmaksi jää jäi talvella 1976–1977, silloin maksimi oli 77 cm.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla