Kiltuanjärvi (04.643.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








83 040 300 m³
0,083 km³
83 040 300 000 l

Kiltuanjärvi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kiltuanjärvi
Järvinumero: 04.643.1.001
Vesistöalue: Kiltuanjärven alue (04.643)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 012,18 ha
Syvyys: 36,54 m
Keskisyvyys: 8,2 m
Tilavuus: 83 040 300 m³0,083 km³
83 040 300 000 l

Rantaviiva: 43,82 km
Korkeustaso: 145,3 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore ja Muikku

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kiltuanjärvi sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven pinta-ala on 10,1 km². Keskisyvyys on 8,2 m ja suurin syvyys 36 m. Järvestä on yhteys samassa tasossa olevaan Haajaistenjärveen Haajaistensalmen kautta.

Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 19 km. Järvessä on vähän saaria, suurin on Ahosaari (13 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 709 km², josta vettä 10,4 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa Laakajoen kautta laskeva Laakajärven alue 464 km².

Kiltuanjärveä on säännöstelty vuodesta 1961. Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+145,40 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 205 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+146,38 m (kesäkuussa 1964) ja alin N60+143,32 m (huhtikuussa 1960), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.

Kiltuanjärvi laskee Oulunlammen kautta Haapajärveen. Tällä välillä on Jyrkän säännöstelypato. Virtaamia säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1998 alkaen. Keskivirtaama on ollut 7,2 m3/s, keskiylivirtaama 27 m3/s ja keskialivirtaama 1,9 m3/s. Suurin virtaama on ollut 60 m3/s (tammikuussa 2006) ja pienin 0,9 m3/s (syyskuussa 1999).

Säännöstely

Kiltuanjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Jyrkänkosken säännöstelypadolla. Padon vieressä on kahvilana toimiva vanha vesimylly sekä Jyrkänkosken järvimalmiruukin rakenteita.

Kiltuanjärven säännöstely vaikuttaa myös samassa tasossa olevan Haajaisen vedenkorkeuteen.

Kiltuanjärvi
Säännöstelyn aloitus 1961
Säännöstelyn tavoitteet Voimatalous, tulvasuojelu
Säännöstelyn luvanhaltija Savon Voima Oyj
Luvan mukainen säännöstelyväli 2,25 m
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin 2,1 m
Säännöstelyn yläraja 1.1. NN +145,9 m, 15.10.-15.12. NN +146,00 m
Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina 1.4. NN +144,70 m, 1.5. NN +145,60 m, 1.9. NN +145,60 m
Säännöstelyn alaraja 1.9. ja 15.11. NN +145,00 m, 15.12. ja 1.1. NN +144,40 m, 15.2. NN +143,75 m
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina 10.5. NN +143,75 m, 1.6. NN +145,30 m, 1.9. NN +145,00 m

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kiltuajärven säännöstelyluvassa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [1].

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1