Kirjava (i) (21.033.1.015)
Kirjava on melko pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
Järvi ja sen ympäristö
Kirjavat ovat Hirvijärven latvavesiä järven lounaispuolella. Läntinen Kirjava laskee metsäojaa pitkin idänpuoleiseen Kirjavaan, jonka laskuoja vie vedet Kavettomaan. Kavettomasta vesi virtaa Hirvikorven suon kautta Hirvijärveen. Kirjavien valuma-alueet ovat paikoitellen soistuneita metsämaita ja lampien rannat ovat säilyneet luonnontilaisina.
Lammista läntinen Kirjava on syvempi, vesisyvyyden ollessa 10 metriä, mutta pinta-alaltaan se on hieman itäistä Kirjavaa pienempi. Itäisessä Kirjavassa syvyys on 7 metriä. Läntisen lammen valuma-alue on 19 hehtaaria, itäisen 34 hehtaaria. Valuma-alueet ovat metsien peittämää moreeni- ja kalliomaastoa, jonka painaumakohdat ovat soistuneet.
Veden laatu
Kirjavat-lammista otettiin vesinäytteet osana Hyvinkään pintavesien seurantaa vuonna 2006. Molemmista näytteet otettiin metrin syvyydestä ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi tutkittiin lämpötila- ja happikerrostuneisuutta. Aikaisempaa vedenlaatutietoa Kirjavista on vuosilta 1984 ja 1997.
Kirjavat ovat kirkasvetisiä humuslampia, joissa veden väriluku on korkea. Tuulilta suojaisissa lammissa kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lyhyeksi ennen lämpötilakerrostuneisuuden syntymistä. Talvella happivajetta oli jo päällysvedessä 70 % ja alusvesi oli täysin hapeton. Kesällä lampien päällysveden happitilanne oli hyvä, mutta jo kolmen metrin syvyydestä happi oli ehtynyt, sillä päällys- ja alusvesikerrokset toisistaan eristävä lämpötilan harppauskerros oli jo kahden metrin syvyydessä.
Vuonna 2006 Kirjavat-lammissa kokonaisfosforipitoisuus oli noin 20 µg/l eli lievää rehevyyttä osoittava. Siihen viittasi myös a-klorofyllipitoisuudet Länsi-Kirjavassa 4-10 µg/l ja Itä-Kirjavassa 4-8 µg/l.
Vuosien väliset muutokset lampien ravinnetilassa ovat olleet melko pieniä, vaikka sään ja hydrologisten olosuhteiden, kuten valunnan, vaikutus voi olla näin pienissä lammissa merkittävä. Lampien valuma-alue on pysynyt seurantavuosien ajan melko vakaana, pääasiallisen maankäytön ollessa metsätaloutta.
Alueen luonto
Itäisen Kirjavan näytteitä otettaessa elokuussa 2006, lammella uiskenteli kaakkuripariskunta. Lammen soisella rannalla hilla oli saanut marjansa ja karpalot kypsymässä. Kytäjän metsäalueet on määritelty Hyvinkään hiljaisiksi alueiksi, missä esim. lintujen äänet kuuluvat hyvin. Kirjavat -lammet ovat hienoa ympäristöä luonnon tarkkailuun.
Kirjavat-lampien rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta.
Lammet ovat Kytäjä-Usmin Natura2000-verkostossa, jonka arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueella on havaittu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Reitit ja paikat
Kavettoman ja Kirjavat-lampien pohjoispuolitse menee Kenkiäntieltä alkava, puomilla suljettu metsäautotie. Tien toinen pää on myös puomitettu. Kavettoman eteläpuolella on viime vuosina tehty metsähakkuita ja myös sinne johtaa metsäautotie.
