Kirkkojärvi (24.021.1.005)

Hoppa till: navigering, sök








15 802 400 m³
0,0158 km³
15 802 400 000 l

Kirkkojärvi är en stor insjö i Kiskonjoki - Perniönjoki (24) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Finlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Egentliga Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kirkkojärvi
Sjönummer: 24.021.1.005
Avrinningsområde: Kirkkojärven lähialue (24.021)
Huvudavrinningsområde: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Basuppgifter

Yta: 718,3 ha
Djup: 9,55 m
Medeldjup: 2,2 m
Volym: 15 802 400 m³0,0158 km³
15 802 400 000 l

Strandlinje: 32,91 km
Höjd över havet: 26,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 13' 53.4", 23° 25' 45.12"

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.

Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.

Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.

Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.


Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013

Päivitetty 13.7.2018

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Päivitetty 13.7.2018

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla