Konnevesi (14.711.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








2 006 920 000 m³
2,007 km³
2 006 920 000 000 l

Konnevesi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Savolaxs och Mellersta Finlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Konnevesi
Sjönummer: 14.711.1.001
Avrinningsområde: Konneveden lähialue (14.711)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 18 917,9 ha
Djup: 57,12 m
Medeldjup: 10,61 m
Volym: 2 006 920 000 m³2,007 km³
2 006 920 000 000 l

Strandlinje: 642,62 km
Höjd över havet: 95,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

20 huhtikuu 2019
Enhetligt istäcke (35 cm)
Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Näreselkä)

10 huhtikuu 2019
Enhetligt istäcke (36 cm)
Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Näreselkä)

30 maaliskuu 2019
Enhetligt istäcke (43 cm)
Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Näreselkä)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Karppi, Kuore, Muikku, Siika, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 42' 36", 26° 31' 40.8"

Järven erityispiirteet

Konnevesi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien alueella. Järven korkeus merenpinnasta on +95 m ja keskivirtaama luusuassa Siikakoskessa on noin 48 m3/s. Konneveden pinnankorkeutta ei säännöstellä.

Konnevesi on kokonaispinta-alaltaan on noin 187 km2. Järvi jakautuu kahteen toisistaan selvästi poikkeavaan osaan. Pohjois-Konneveden ala on 68,5 km2 ja sen keskisyvyys on 7,5 metriä sekä suurin syvyys on 44 metriä. Etelä-Konneveden ala on suurempi, 199,5 km2, ja järven suurin syvyys 56 metriä sekä keskisyvyys on 12,5 metriä.

Pohjois-Konnevesi

Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään. Mantereeseen siltayhteydessä olevan Närhinsaaren lisäksi suurimpia saaria ovat Iso-Palosaari, Iso-Runkkuu, Korppinen ja Honkasaari.

Kallioperää hallitsevat karut ja happamat kivilajit, pääasiassa graniitti sekä kvartsi- ja granodioriitti. Maaperä on suurelta osin pohja- ja pintamoreenia, josta mannerjäätikön sulamisvaiheessa on muodostunut kumpumoreeneita etenkin Kurjenjärven ympäristöön ja kirkonkylän länsipuolelle. Kaava-alueeseen kuuluvien vesistöjen rantavyöhykkeellä on hyvin vähän kallioisia rantoja.

Pääosin ranta-alueet ovat metsäistä kivennäismaata tai puustoista, ojitettua suomaata. Yleisimmin metsät ovat tuoretta kangasta, kuivan kankaan harjumetsiä esiintyy lähinnä Pohjainveden ympäristössä. Viljelty peltoala on alueen vesimaisemassa harvinaista. Merkittävimmät rantavyöhykkeen peltoalat ovat Pohjainveden rannoilla. Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja kuuluu eliömaakuntajaossa Pohjois-Hämeen (PH) eliömaakuntaan. Maisemamaakuntajaossa alue on osa Keski-Suomen järviseutua. Konneveden kunta kuuluu Keski-Suomen seutukaava-alueeseen, Rautalammin ja Vesannon kunnat ovat osa Pohjois-Savon seutukaava-aluetta.

Etelä-Konnevesi

Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Maisemallista vaihtelua luovat aavat selkävedet pikkusaarineen ja lähes mereisine kallioluotoineen sekä toisaalta useat suuret metsäiset saaret ja sokkeloiset vesialueet kapeine lahtineen ja salmineen. Järven rannalla sijaitsee Jyväskylänyliopiston Konneveden tutkimusasema. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi. Nämä seikat vaikuttavat myös harppauskerroksen sijaintiin. Etelä-Konnevedessä päällysveden vaikutusalueeseen kuuluu noin kaksi kolmannesta pohjan alasta. Suurimmat näkösyvyydet ovat Etelä-Konnevedellä olleet noin 6,5 m.

Nykytila ja suojelu

Järven eri osien erot näkyvät myös happitaloudessa. Etelä-Konneveden talvinen happipitoisuus on ollut tavallisesti koko vesimassassa yli 50 % kyllästysarvosta, mutta Pohjois-Konnevedellä happipitoisuus on koko vesikerroksessa alempi ja pohjan lähellä jo varsin heikko. Rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden pitoisuudet ovat Konnevedessä melko alhaiset. Kalankasvatuksen jätevesien aiheuttaman lievä rehevöityminen näkyy järven itäosassa Konnekosken lähettyvillä.

Etelä‐Konnevesi–järvi saaristoineen ja manneralueineen muodostaa ekologisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittävän yhtenäisen kokonaisuuden. Etelä‐Konneveden keskeisimmät osat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 –verkostoon. Lisäksi alueella on vanhojen metsien suojelualueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita sekä muita suojelualueita. Alueella on valtion suojelutarkoituksiin varattua maata 1 527 ha.

Natura 2000 -kohteet: Konnevesi-Kalaja-Niinivuori http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=266974&lan=fi&clan=fi

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalataloudellisesti arvokasta vesistöä. Hauki, taimen, muikku, siika, harjus, kuore, särki, säyne, sorva, lahna, mutu, salakka, ruutana, kivennuoliainen, made, kymmenpiikki, kivisimppu, härkäsimppu, ahven, kuha, kiiski.

Istutettuja tai vaeltavia lajeja: ankerias, lohi, kirjolohi, nieriä ja karppi. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat ovat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja on runsaasti, mikä heijastuu positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko on ennätyksellisen korkea.

Lähteet: Konneveden kalatutkimus ry, Ympäristö kärkihankkeet 2014, Valtion ympäristöhallinto.

Kansallispuisto hanke

Kansallispuiston mahdollinen perustaminen voidaan käynnistää vuonna 2014. Kansallispuistohanketta edistetään yhteistyössä Pohjois‐Savon liiton kanssa. Etelä-Konneveden alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jota kannattaa vilkaista.

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/luonnonsuojelu/hoidonjakaytonsuunnittelusuojelualueilla/etelakonnevesi/Sivut/default.aspx

Aiheesta muualla

Konneveden yleispiirteet: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287171&lan=FI

Pohjois-Konneveden luonto- ja maisemaselvitys: http://www.kaavat.rautalampi.fi/pkvesi/l_m.htm