Kourajärvi (35.155.1.016)

Hoppa till: navigering, sök








8 038 020 m³
0,00804 km³
8 038 020 000 l

Kourajärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kourajärvi
Sjönummer: 35.155.1.016
Avrinningsområde: Mouhijärven alue (35.155)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 262,33 ha
Djup: 14 m
Medeldjup: 3,06 m
Volym: 8 038 020 m³0,00804 km³
8 038 020 000 l

Strandlinje: 21,55 km
Höjd över havet: 64,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

13 elokuu 2017 09:00:00
19 °C
Kelaranta

13 elokuu 2017 09:00:00
Inga alger
Kelaranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Säyne (kala) och Toutain

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 33' 5.76", 22° 45' 47.16"

Järven erityispiirteet

Kourajärvi sijaitsee Sastamalassa noin 22 km luoteeseen kunnan keskustaajamasta. Järvellä on pinta-alaa 2,62 km² ja syvyyttä enimmillään 14 m. Kouranjärveen kuuluu myös järven halkaisevan tien pohjoispuolella olevat Kirkkojärvi ja Koivuniemenjärvi.

Nykytila ja suojelu

Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä yhteensä 187 kpl. Näytteitä on otettu seitsemässä eri kohdassa ja aikavälillä 1968 - 2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.


Mittauksista 47 kpl tehtiin järven keskellä järven eteläosaa. Tuloksia tietokannassa on 36 mittauksesta aikaväliltä 1981 - 2009. Tässä osassa järveä näytteitä on otettu yleensä 2kpl joka toinen vuosi. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,12 m. Suurin syvyys tässä mittauspisteessä on 13 m.

Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 76 % ja vaihteluväli on ollut 40-101 %. Alusvedessä kyllästysaste on ollut keskimäärin 3,6 %. Alusvedessä yli 10 % tuloksia on saatu kolmena mittauskertana ja 0 % tuloksia 9 kertaa. Vuoden 1997 jälkimmäisessä mittauksessa happi oli kulunut loppuun jo 5 m syvyydestä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 41 µg/l ja alusvedessä 94 µg/l. Alusvedestä mitattiin yli 100 µg/l pitoisuuksia 11 kpl, joista 2 kpl on yli 200 µg/l. Päällysvedessä pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko mittausjakson aikana, mutta alusvedessä on tapahtunut voimakkaita muutoksia jopa peräkkäisinä vuosina. Esimerkiksi vuoden 1999 ensimmäinen mittaus näytti 220 µg/l ja jälkimmäinen mittaus 58 µg/l. Happi oli kulunut kyseisen vuoden alussa loppuun, jonka seurauksena sisäinen kuormitus oli voimakasta. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 888 µg/l ja alusvedessä 1299 µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen noususuhdanne typen ja fosforin suhteen. Fosforin kannalta olennaisia ovat alusveden happivajaukset, jolloin fosforia pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä. Typen pitoisuuden kasvu selittyy pääasiassa ulkoisista tekijöistä, kuten asutuksen ja maatalouden aiheuttamista kuormituksista.


Tietokannan mukaan 42 mittausta tehtiin järven läpi kulkevan Suodenniementien eteläpuolella olevan altaan keskiosassa. Tuloksia on 30 mittauksesta. Näytteitä on otettu joka toinen vuosi kaksi kertaa vuodessa. Varhaisin näyte on vuodelta 1981 ja viimeisin vuodelta 2009. Suurin syvyys tässä kohtaa järveä on 9m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,1 m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on olult keskimäärin 74 % ja yhden kerran vuonna 1989 on esiintynyt ylikyllästyneisyyttä (>100 %). Alusvedessä happea on ollut keskimäärin 15 % ja näytteistä 14 on ollut hapettomia. Selkeää suuntausta ei ole tuloksista nähtävissä.

Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 42 µg/l. Alusvedessä fosforia on ollut jopa 410 µg/l (kesä 2009) ja keskiarvo on 160 µg/l. Suurin osa korkeimmista pitoisuuksista on esiintynyt samaan aikaan, kun alusvesi on ollut hapetonta. Poikkeuksena em. 2009 mittaus, jolloin alusvedessä oli happea 58 %. Sisäinen kuormitus lienee kuitenkin niin voimakasta, ettei hapen määrä ole ainoa tekijä fosforin määrän kasvussa.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 856 µg/l eikä sen suhteen ole nähtävissä selkeää suuntausta. Sen sijaan alusvedessä typpeä on ollut hyvin korkeita pitoisuuksia. Keskimäärin typpeä on ollut 3100 µg/l ja suurin pitoisuus on mitattu vuonna 1999, jolloin typpeä oli 7700 µg/l. Pitoisuus on vaihdellut vuosien varrella voimakkaasti, mutta jonkin asteinen noususuhdanne on tuloksista nähtävissä.


Näytteistä 46 otettiin Suodenniementien pohjoispuolelta Osmansaaren eteläpuolelta. Tuloksia tietokannassa on 34 näytteenotosta vuosilta 1981 - 2009. Paikalla syvyys on noin 7 m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,05 m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 75 % ja yhden kerran vuonna 1989 esiintyi ylikyllästyneisyyttä. Alusvedessä kyllästysaste on ollut 22 % ja 6 kertaa on happi kulunut loppuun 6 m syvyydestä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 48 µg/l ja alusvedessä 54 µg/l. Suurin poikkeama tapahtui vuoden 2003 jälkimmäisessä mittauksessa, kun päällysvedessä oli fosforia 120 µg/l. Tuloksista on nähtävissä lievä noususuhdanne fosforin pitoisuudessa. Kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut päällysvedessä 886 µg/l ja alusvedessä 909 µg/l. Alusvedessä typen määrä on ollut hienoisessa nousussa, joskin yli 1000 µg/l pitoisuuksia on mitattu vain 7 kertaa.


Neljäs tiheästi tutkittu näytteenottopiste sijaitsee Koivuniemenjärven osassa. Kyseisessä pisteessä on otettu näytteitä 40 kpl ja tuloksia on 34:sta mittauksesta. Mittauspisteen kohdalla on syvyyttä noin 3 m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 0,9 m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 66 %. Alusvedessä kyllästysaste on ollut 39 % ja ainoastaan kaksi kertaa on mitattu 0 % tulos. Tuloksista ei ole nähtävissä siitä, että onko happitilanne heikentymässä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 56 µg/l ja alusvedessä 61 µg/l. Suurimmat poikkeamat tapahtuivat vuonna 1996, jolloin pitoisuus oli päällysvedessä 110 µg/l ja alusvedessä 100 µg/l, sekä vuonna 1997, jolloin alusvedestä mitattiin 160 µg/l pitoisuus. Myöskään fosforin suhteen ei ole nähtävissä miten tämän järven osan veden laatu on kehittynyt. Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 880 µg/l ja alusvedessä 894 µg/l. Typenkään osalta ei ole nähtävissä suurempaa muutosta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven pohjoisin osio Koivuniemenjärvi kasvaa kesäisin lähes umpeen ja on muuttolintujen suosima lepopaikka.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Kourajärven sokea hauki (Uusi Suometar 16.5.1884; Historiallinen sanomalehtikirjasto, Kansalliskirjasto)

Aiheesta muualla

Kourajärvestä Pirkanmaan maakuntajärvi? Osallistu keskusteluun.

Kuva Kourajärvestä Google Mapsissa.

Lisätietoa Kourajärvestä Kalapaikka.netissä.

Mouhijärven veneenlaskupaikat (kuhamaa.fi)

Järven pohjoisosan lintupaikka (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry)