Kuivasjärvi (35.561.1.004)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








22 450 100 m³
0,0225 km³
22 450 100 000 l

Kuivasjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kuivasjärvi
Järvinumero: 35.561.1.004
Vesistöalue: Kuivasjärven lähialue (35.561)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 637,05 ha
Syvyys: 15,74 m
Keskisyvyys: 3,52 m
Tilavuus: 22 450 100 m³0,0225 km³
22 450 100 000 l

Rantaviiva: 24,52 km
Korkeustaso: 136 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

24 syyskuu 2019 08:46:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

17 syyskuu 2019 15:59:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

10 syyskuu 2019 15:59:00
Hieman levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore ja Muikku

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kuivasjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista pohjoiseen noin 11 km verran.

Kuivasjärvi on pinta-alaltaan 6 km². Järven maksimisyvyys on 16 m ja keskisyvyys 4 m. Järveen laskee Vääräjoki, Vatajanjoki ja Nivusjärvi. Järven vedet purkautuvat Kuivasjokea pitkin Linnanjärveen, joka edelleen laskee Parkanonjärven kautta Kyrösjärveen.

Kuivasjärven koko valuma-alueesta soita on noin 30 %, joista pieni osa on turvetuotannon käytössä. Eniten soita on suhteellisesti Nivusjärven alueella, jossa puolet alueen pinta-alasta on suomaata. Yli puolet valuma-alueesta on metsää ja peltoa noin 10 %. Rannoilla on runsaasti vaki- ja vapaa-ajan asutusta. Järven sekä siihen laskevien vesistöjen valuma-alueilla olevat hienojakoisista maalajeista (hiesu ja hieno hieta) koostuvat alueet on otettu maatalouden käyttöön. Ne sijaitsevat pääasiallisesti vesimuodostumien lähellä. Suurin osa maaperästä on moreenia tai turvetta.

Ravinnekuormituksesta maatalouden osuus on hieman alle 40 %. Myös haja-asutuksella on suuri merkitys etenkin fosforin kuormituksessa (15 %). Turvetuotanto vastaa alle 10 %:sta ravinteiden kokonaiskuormitusta. Turvetuotannon merkittävimpiä vaikutuksia on kuitenkin vesiä värjäävän eloperäisen aineksen valuman lisääminen. Myös metsäojitukset lisäävät kiintoaineksen kulkeumaa järveen.

Nykytila ja suojelu

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 56 kertaa vuosina 1963-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja Nab Labs Oy:n Jyväskylän, Kaustisen ja Oulun toimipisteet (entiset YmTK, Pohjanmaan Tutkimuspalvelut ja PSV Maa ja Vesi).

Mittaukset suoritettiin noin 500m Saarelansaaresta koilliseen paikalla, jossa on 14,1m syvää. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 78% ja 12-13,5m syvyydessä 40,4%. Alusveden hapen kyllästysaste on pysynyt pääosin hyvänä eikä alle 10% kyllästyneisyyttä ole esiintynyt 2000-luvulla kuin kaksi kertaa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 40µg/l ja alusvedessä 56µg/l. 2000-luvulla ei ole esiintynyt yli 100µg/l pitoisuuksia alusvedessä ja 1990-luvulla niitä mitattiin kolme kertaa vuosina 1995, 1996 ja 1999. Korkeat pitoisuudet on saatu alkutalvesta tehdyissä mittauksissa. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l ja tyydyttävä pitoisuuden ollessa 30-50µg/l. Huonoksi veden laatu luokitellaan, jos pitoisuus nousee yli 100µg/l.

Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 812µg/l ja alusvedessä 904µg/l. Alusveden typen pitoisuuksia ei ole mitattu säännöllisesti vuoden 1999 jälkeen, joskin ajoittaisia mittaustuloksia löytyy vuoteen 2013 asti. Tässä mittauspisteessä näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,06m.

Kuivasjärvi.jpg

Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kuivasjärvessä heinä-syyskuussa v. 1991-2013. Kuivasjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.

Kuivasjärven kansanliike

Yle uutisoi 18.6.2014 Kuivasjärven kansanliikkeestä, jonka tarkoituksena on parantaa järven ja sen valuma-alueen kuntoa. Kunnostustoimet pitävät sisällään mm. kosteikkojen ja patojen rakentamisen sekä pintavalumisiin vaikuttavat toimet. Linkki uutiseen

Kuivasjärven kansanliikkeen sivut

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kuivasjärven ja Linnanjärven välisellä jokialueella on kaksi koskea, joilla voi kalastaa taimenta. Luontaisen lisääntymisen lisäksi kantaa pidetään yllä istutuksin. Koskilla kalastamiseen tarvitsee ostaa lupa, joka maksaa 15€/24h ja luvalla saa kalastaa 2 taimenta. Luvan voi ostaa Linnankylän kalastuskunnan luvanmyyjiltä Simo Marjolahti, Seppo Valli ja Seppo Helle.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla