Kuivasjärvi (44.057.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








334 080 m³
3,3408e-4 km³
334 080 000 l

Kuivasjärvi är en ganska stor insjö i Lapuanjoki (44) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Österbottens landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Österbottens verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kuivasjärvi
Sjönummer: 44.057.1.001
Avrinningsområde: Kuivasjoen valuma-alue (44.057)
Huvudavrinningsområde: Lapuanjoki (44)

Basuppgifter

Yta: 219,1 ha
Djup: 0,71 m
Medeldjup: 0,2 m
Volym: 334 080 m³3,3408e-4 km³
334 080 000 l

Strandlinje: 17,19 km
Höjd över havet: 113,6 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 34' 40.8", 23° 30' 27.72"

Järven erityispiirteet

Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi on Valuma-alueeltaan melko pieni. Järvi laskee itäpäästään Lapuanjokeen Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä muuta lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä on tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin. Järven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on vähän. Alueella on rauhallinen, lähes erämainen tunnelma.

Järven pituus pohjois-etelä -suunnassa on 3 km ja itä-länsi -suunnassa 3,5 km. Alue koostuu kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Lahdelmineen ja lukuisine saarineen järvelle kertyy rantaviivaa 12 km. Avovettä on vain puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä.

Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita.

Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen.

Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava.

Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka linnusto on hyvin monipuolinen ja muutonaikainen merkitys suuri. Merkitystä myös metsä- ja suoluonnon suojelukohteena.

Nykytila ja suojelu

Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Seutukaavassa se on osoitettu SU-1 -alueeksi. Järvi esitetään liitettäväksi kansainvälisten merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet). Tällä hetkellä kohde on kokonaan suojelun ulkopuolella. Yhteinen vesijättöalue on tarkoituksena rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Valtiolle hankittavat ranta-alueet rauhoitetaan valtionmaan luonnonsuojelualueena.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : huuhkaja, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, laulujoutsen, palokärki, ampuhaukka, kurki, pikkulokki, uivelo, suokukko, mustakurkku-uikku, luhtahuitti, kalatiira, lapintiira, pyy,liro

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Ympäristö.fi