Kulovesi (35.132.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








258 439 000 m³
0,258 km³
258 439 000 000 l

Kulovesi är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kulovesi
Sjönummer: 35.132.1.001
Avrinningsområde: Kuloveden lähialue (35.132)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 3 642,17 ha
Djup: 36,66 m
Medeldjup: 7,14 m
Volym: 258 439 000 m³0,258 km³
258 439 000 000 l

Strandlinje: 152,77 km
Höjd över havet: 57,5 m

Administrativa områden

Kommun: Nokia
Landskap: Pirkanmaan maakunta
ELY-central: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

26 syyskuu 2018 10:22:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Naarlahti)

17 syyskuu 2018 14:35:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Naarlahti)

11 syyskuu 2018 13:45:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Naarlahti)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 26' 19.68", 23° 12' 20.52"

Järven erityispiirteet

Kulovesi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Nokialla ja Sastamalassa sijaitseva järvi. Se on Suomen 100. suurin. Kulovesi on 57,5 metriä merenpinnan yläpuolella, kuten myöskin alajuoksun vesistö Rautavesi. Yläpuolella idässä on Nokianvirta ja pohjoisessa Siuronkoski, joka tuo järveen Ikaalisten reitin vedet.

Nykytila ja suojelu

Kuloveden valuma-alue on laaja ja veden vaihtuvuus nopeaa. Valuma-alueella sijaitsee runsaasti peltoa, joka näkyy vedenlaadussa kohonneena ravinnetasona. Vedenlaatu määräytyy nykyisin pitkälti Nokianvirrasta tulevan veden laadun mukaan. Kuloveden vesi on sameahko ja lievästi ruskeaa, mutta happamuustaso on normaali. Lievä rehevyys aiheuttaa leväsamennusta ja ajoittain sinileväkukintoja. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)

Vesistön tila on pitkällä aikavälillä parantunut kuormituskevennyksen ansiosta. Kuloveden vedenlaatu on parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan vain välttävä. Kokonaisarvioksi vedenlaadun voidaan sanoa olevan tyydyttävää. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)

Kulovesi.jpg

Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kulovedellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kulovesi on tyypitelty keskikokoiseksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.

Järven syvänteissä esiintyy happikatoa (0 mg/l) loppukesäisin. Kesäniemen syvänteessä happikatoa esiintyy koko alusvedessä eli noin 20 m syvyydeltä pohjaan (36 m). Kelmetsaaren syvänteessä (36 m) esiintyy alusvedessä pääasiallisesti happivajetta (alle 5 mg/l). Sen sijaan pohjanläheisessä vedessä esiintyy myös happikatoa.

Järvellä on tehty koekalastusta vuonna 2008. Särkikalojen osuudeksi saatiin noin 50 % koko kalasaaliin painosta. Lisäksi järvellä on tehty muun muassa pienialaista ruoppausta ja venerantojen vesikasvillisuuden niittoja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Yhdessä Rautaveden kanssa Kulovesi muodostaa yhden maamme parhaista kuhanpyyntialueista. Kuloveden merkittävämpiä saaliskaloja ovat myös sulkava, hauki, ahven, särki ja toutain. Järvellä tavataan myös siikaa, lahnaa ja kuoretta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuloveden rannalla sijaitsevat Nokian kylät Siuro ja Suoniemi sekä Sastamalan Karkunkylä, Kutala ja Tyrisevä.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järvien vedenlaatu. Nokia/Kulovesi. Luettu 28.5.2014. [1]