Kuusvesi (14.351.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








130 410 000 m³
0,13 km³
130 410 000 000 l

Kuusvesi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Mellersta Finlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Mellersta Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kuusvesi
Sjönummer: 14.351.1.001
Avrinningsområde: Kuusveden lähialue (14.351)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 2 213,46 ha
Djup: 28 m
Medeldjup: 5,89 m
Volym: 130 410 000 m³0,13 km³
130 410 000 000 l

Strandlinje: 61,66 km
Höjd över havet: 84,8 m

Administrativa områden

Kommun: Laukaa
Landskap: Keski-Suomen maakunta
ELY-central: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

16 kesäkuu 2019 16:49:00
Lite alger
Kuusvesi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Jokirapu, Muikku och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 25' 19.92", 26° 4' 36.84"

Järven erityispiirteet

Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.

Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.

Nykytila ja suojelu

Kuusveden vedessä on lievä humusleima ja vesistö on rehevyystasoltaan karu sekä happamuudeltaan neutraali.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä.

Allunlahdesta on näkymä Pukkisaareen ja järvenselälle. Kuussaaren eteläkärjestä on aava järvenselkämaisema Kirkkoniemeen päin, kuten Kirkkoniemestä Kuussaareen päin.

Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos.

Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.

Tarut ja tositarinat

Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.

Aiheesta muualla

Wikipedia. Kuusvesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [1]