Kuvansi (04.264.1.001)
Kuvansi on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Kuvansi sijaitsee Suonenjoella Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistössä. Järven ala on 16,0 km², keskisyvyys 7,5 m ja suurin syvyys 41 m.
Kuvansi
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 246 km², josta vettä 15,3 %. Puolet valuma-alueesta muodostaa Kutunjoen alue, 134 km².
Kuvansin vedenkorkeuksia ei Syken rekisterissä ole. Suurin saari on Markkalansaari, 75 ha.
Kuvansi on Kuivataipaleen kanavan kautta yhteydessä Kymijoen vesistön Paasveteen. Muita vesiyhteyksiä Vuoksen ja Kymijoen vesistön välillä ei olekaan. Kanava rakennettiin alun perin uittoa varten 1860-luvulla. Se oli pitkään suljettuna, mutta avattiin museokanavana vesiliikenteelle vuonna 1996.
Kuivataipaleen kanava on nykyään veneilijöiden käytössä
Kilpikoski yhdistää Kuvansin ja Sorsaveden vesireitit. Koskea perattiin 1800-luvulla, kun Haapakosken ja Sorsakosken välille rakennettiin veneväylä.
Kuvansin ja Sorsaveden välissä sijaitsee hitaasti virtaava Kilpikoski.
Nykytila ja suojelu
Kuvansin näkösyvyys on noin 3,7 m. Näkösyvyys vaihtelee kuitenkin järven eri osissa. Järven happitilannne erinomainen/välttävä, järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi, pH lähes neutraali. Kuvansin veden väri on yleisesti tumma, paikoin lähes kirkas. Kuvansin happitilanne kevättalvella pohjassa voi olla huono etenkin lahtivesissä. Niissä esiintyy mm. jokien tuomaa humusta ja ravinnekuormitusta. Järvi on tilaltaan monimuotoinen sen selkien pintavesien ollessa lähes karuja.
Kuvansin tilaa voidaan parantaa vähentämällä hajakuormitusta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kuvansissa eriintyvät yleiset järvikalalajimme, joista tärkeimmät saalikalat ovat ahven, hauki, säyne ja istutuskaloista kuha.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Vesistöjen kehitys Suonenjoen-Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen
