Kytäjärvi (21.032.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Kytäjärvi är en ganska stor insjö i Vantaa (21) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kytäjärvi
Sjönummer: 21.032.1.001
Avrinningsområde: Kytäjärven alue (21.032)
Huvudavrinningsområde: Vantaa (21)

Basuppgifter

Yta: 267,18 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 8,38 km
Höjd över havet: 79,7 m

Administrativa områden

Kommun: Hyvinkää
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

27 elokuu 2019 09:35:00
Lite alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

13 elokuu 2019 09:15:00
Lite alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

30 heinäkuu 2019 10:00:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Jokirapu, Karppi, Muikku, Puronieriä och Suutari

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 36' 35.64", 24° 38' 47.4"

Järvi ja sen ympäristö

Pinta-alaltaan 267 hehtaarin Kytäjärveä ympäröi 138,7 km2 kokoinen valuma-alue. Suurin osavaluma-alueista on Koirajoen valuma-alue, noin 51 km2. Koirajoki virtaa voimakkaasti mutkitellen peltojen ja alajuoksulla golfkentän reunustamana. Toinen lähes yhtä suuri osavaluma-alue on Suolijärven-Hirvijärven valuma-alue, 48 km2. Kupparojan osavaluma-alue on 29 km2, ja sieltä vedet laskevat järveen Mustajokea pitkin.

Kytajarvi

Kytäjärvi on tyypiltään Pieni humusjärvi (Ph). Sen keskisyvyys on 4,5 metriä ja suurin syvyys 14,5 metriä. Järven pohjoisrannalla on arvokkaita kallioalueita ja sieltä alkaa myös Kytäjä-Usmin metsäalue. Tällä Natura2000-alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Kytäjärven etelärannalle on viime vuosina muodostunut asutustaajama, mikä kasvaa edelleen idän suuntaan. Järven länsirannalla on golfkenttä.

Kytäjärvestä vesi laskee säännöstelypadon kautta Kytäjokea pitkin Vantaanjokeen. Keskivirtaama padolla on 1,18 m3/s, mutta huippuvirtaama, vuonna 1966, jopa 26,8 m3/s. Kytäjän patoallas on mainio lintujen tarkkailupaikka. Etenkin keväisin järven ympäristössä ja Kytäjoen tulvarannoilla levähtää muuttolintuja.

Veden laatu

Kytäjärven vedenlaatua seurataan nykyään vähintään kolmen vuoden välein järven keskisyvänteessä. Järven vesi on ollut selvästi humuksen ruskettamaa ja kesäisin selvästi sameaa sameusarvojen ollessa 5-13 FTU. Näkösyvyys on ollut kesällä noin metrin.

Kytäjärveen on muodostunut täyskierojen jälkeen lämpötilakerrostuneisuus. Syksyllä alusvesi ehtii jäähtyä hyvin kylmäksi, sillä järvi jäätyy melko myöhään. Kesäkerrostuneisuus on ollut Kytäjärvessä heikko. Termokliini on ollut yli seitsemän metrin syvyydessä ja alusvedessä lämpötila on ollut korkea, 10-13 oC, joten jo elokuussa viileä, tuulinen jakso on saattanut purkaa kerrostuneisuuden. Järven säännöstely on osittain ohjannut lämpötilakerrostuneisuuden muodostumista.

Kytäjärven alusvedestä happi ehtyy sekä lopputalvella ja -kesällä. Järven heikon happitilanteen vaikutukset ovat todettavissa edelleen Kytäjoessa selvänä happivajeena. Kytäjärven päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut kesällä 50-60 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 800-1000 µg/l. Kytäjärvi on rehevä ja vedenlaadun perusteella järvi luokittuu vain välttävään tilaan.

Kytäjärvi on sisäkuormitteinen. Lämpötilakerrostuneisuuskausien lopulla, kun happivarat ovat ehtyneet järven pohjasedimentistä, fosforia on vapautunut runsaasti takaisin järven ravinnekiertoon. Tätä ovat osoittaneet myös alusvedessä voimakkaasti kohonneet rautapitoisuudet ja pahanhajuiset rikkiyhdisteet.

Kytäjärven koillisrannalla sijaitsee valtakunnallinen leväseurannan havaintopaikka. Järvessä on ajoittain havaittu runsaasti sinileviä vuosien välisten erojen ollessa suuria. Levien runsastumiseen tai järven ravinnepitoisuuksien kasvuun ei ole trendiä havaittavissa.


Vesiluonto

Kasviplankton

Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli a-pitoisuudet ovat vaihdelleet 13-50 µg/l eli erittäin rehevälle vedelle tunnusomaisesti. Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu kolmen vuoden välein 2006 alkaen. Erilaisia leviä näytteissä on ollut 24-66 taksonia. Levien määrää kuvaavat biomassat, 0,9-8 mg/l, ovat vaihdelleet voimakkaasti. Näytteissä haitallisten sinilevien osuus on ollut 30-40 %. Ekologinen tila on kasviplanktonin osalta tyydyttävä.

Sulkasääsket

Sulkasääsken toukat ovat eläinplanktonia syöviä petoja ja niillä voi olla suuri merkitys järven ravintoverkossa. Vesinäytteenoton yhteydessä tehdyt havainnot sulkasääsken esiintymisestä järven alusvedessä käynnisti sulkasääskikannan runsautta selvittelevän tutkimuksen vuonna 2010.

Tutkijat T. Malinen ja M. Vinni löysivät kartoituksessa sulkasääskiä Kytäjärvestä yli 7 metriä syviltä alueilta. Toukkia oli runsaasti 3400 yks./m2. Tutkijoiden mukaan sulkasääsken toukilla on varmasti suuri merkitys Kytäjärven ulappa-alueen ravintoverkossa. Runsaana esiintyessään ne kuluttavat paljon eläinplanktonia, minkä määrän ja lajiston muutokset voivat heijastua järven leväbiomassaan, mm. sinileviin eli syanobakteereihin.

Sulkasääsket ovat tärkeitä kuoreen ja kuhanpoikasten ravintokohteita. Kuha taas käyttää ravintonaan kuoretta. Tästä näkökulmasta sulkasääsken runsaus on myönteistä.

Linnusto

Kytäjärven ympäristö on keväisin erinomainen paikka seurata levähtäviä muuttolintuja. Varsinkin runsasvetisinä keväinä voi jokivarren tulva-alueilta laskea kymmeniä joutsenia ja hanhia, satoja sorsia ja lokkeja sekä kahlaajia. Myös pelloilla viihtyvät lajit, kuten kiurut, peipot ja rastaat esiintyvät alueella runsaina. Kytäjän patoallas, Kytäjärven kaupungin puoleisessa päässä, on mainio lintupaikka. Padolta voi katsella joutsenten, nokikanojen ja muiden vesilintujen lisäksi pajukossa pyöriviä pikkulintuja.

Vesistön käyttö

Säännöstely

Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyyn. Säännöstelylupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Nykyään järvet ovat osa vedenhankinnan varajärjestelmää, ja järvien säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla järvien alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on lisäksi paikallista merkitystä tulvasuojelussa. Kytäjärven padolla vedenkorkeutta mitataan päivittäin.

Järvien säännöstely toteutetaan säännöstelypadoilla. Hirvijärven vedet lasketaan padon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin Vatsianjärveen ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Kytäjärven luusuassa on 1957 rakennettu pato, jonka kautta vedet laskevat Kytäjokeen.

Vuonna 2013 valmistui Hirvijärven, Kytäjärven, Ylä- ja Ala-Suolijärven säännöstelyn lupaehtojen tarkistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä muutetaan mm. siten, että pakollinen kevätalennus poistetaan ja se sidotaan tulvaennusteisiin ja pakollinen syysalennus poistetaan. Hirvijärven patoluukkuun rakennetaan minimijuoksutusputki. Kytäjärven patorakenteisiin ei tehdä muutoksia. Ala-Suolijärven patoa korotetaan ja Ala-Suolijärvi nostetaan Ylä-Suolijärven tasolle ja padon luukku uusitaan.

Säännöstelyn joustavuuden lisääminen parantaa sekä tulva-aikojen että kuivakausien tilannetta sekä järvissä että järvien välisissä uomissa ja Kytäjärven alapuolella. Järvien vedenkorkeusvaihtelu pienenee, kun alimmat vedenkorkeudet nousevat ja tulvat laskevat. Kesäajan vedenkorkeudet eivät jatkossa laske haitallisen alas virkistyskäyttöä ajatellen.

Kytäjärven säännöstelypato on kaloille vaelluseste ainakin pienillä virtaamilla. Suolijärven ja Hirvijärven säännöstelypadot estävät kalojen kulun kokonaan.

Vesistön kunnostus

Kytäjärven ekologinen luokka tyydyttävä. Järvelle on asetettu tavoitteeksi hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä. Kytäjärvelle ei ole olemassa kunnostussuunnitelmaa, eikä järvellä tiettävästi ole toteutettu kunnostustoimia.

Rehevän, sisäkuormitteisen järven kunnostus lähtee usein valuma-aluekunnostuksesta. Järveen kohdistuvaa kuormitusta on saatava vähenemään. Järvessä tehtävät kunnostustoimet on syytä suunnitella huolella ja kun toimenpiteisiin päästään, tulosta syntyy usein melko hitaasti. Hyvässä porukassa työ etenee ja on mukavaa. Apua vesistökunnostuksen suunnitteluun löytyy: http://www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto.

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.

Reitit ja paikat

Kytäjä-Usmi alueella on noin 40 km merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joiden varrella on myös nuotio- ja yöpymispaikkoja. Kytäjäntien varressa on parkkipaikka ja opastus retkeilyreiteille.

Kytäjärven länsirannalla, Rytkönniemessä, on Kytäjän koulu ja Rytkön leirikeskus uimarantoineen. Leirikeskuksen vuokrausta hoitaa Hyvinkään kaupungin tilavuokraamo. Rytkön rannasta saa laskettua kanootin vesille.

Järven etelärannalla on Kytäjän kioskikeidas, missä on kahvilapalveluja. Kioskikeidas hoitaa myös kunnan soutuveneiden vuokrausta Hirvijärvelle.

Länsirannan golfkenttä on Kytäjä Golf Oy:n kenttä. Alueelta löytyy pelikautena klubiravintola ja kahvila.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kytäjärven rannalla sijaitsee Kytäjän kartanon päärakennus. Järvellä on myös valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka.

Tarut ja tositarinat

Kytäjärvi on tullut tunnetuksi sen rannalla, Kaalimaannokalla, vuonna 1972 tapahtuneesta Kytäjän kolmoissurmasta. Kolme nuorta oli 11. toukokuuta 1972 telttailemassa Kytäjän kartanon mailla 15 kilometriä Hyvinkään keskustasta länteen. He seurasivat muiden leiriytyjien esimerkkiä eivätkä olleet tietoisia siitä, että olivat kartanon mailla. Seuraavana aamuna pojat löytyivät surmattuina. Tilanomistaja Kai Vähäkallio pidätettiin kolmoismurhasta.

Järven yhteisöt

Kytäjärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.

Kytäjän kalastuskunta

Kalastusalue sijaitsee Kytäjällä. Osakaskunta mahdollistaa kalastuksen läänikohtaisella kalastusluvalla ja lisäksi osakaskunta myy omia kalastuslupia. Vesistön kalasto koostuu luontaisesta kalakannasta; ahvenet, hauet ja kuhat sekä Kytäjän entiseltä kalalaitokselta karanneet isot emolohet viihtyvät rehevähkössä vesistössä. Kalastusalue tekee myös kalaistutuksia.

Kalastus on sallittua kaikkialla järven ympäristössä. On muistettava kuitenkin kunnioittaa yksityisiä rantoja. Kalastuskunnan alueelta ei löydy veneiden laskuramppia.

Kytöjärven osakaskunta

Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Suolijärven Hämeen puoleinen vesialue, Hirvijärvi, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealammi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 800 ha. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.

Lisätietoa kalastusluvista alueelle

Aiheesta muualla