Laavus (14.938.1.003)

Hoppa till: navigering, sök

Laavus är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Laavus
Sjönummer: 14.938.1.003
Avrinningsområde: Itäjoen valuma-alue (14.938)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 131,97 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 7,8 km
Höjd över havet: 109,9 m

Administrativa områden

Kommun: Mikkeli
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 9' 10.8", 27° 6' 25.2"

Järven erityispiirteet

Laavus sijaitsee Mikkelin kaupunkiin kuuluvan Haukivuoren alueella ja kuuluu Itäjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 132 ha ja sen kokonaissyvyys on 2 metriä. Rantaviivaa on noin 6,8 km ja järvisyys 17 %. Laavus laskee Iso Koijärveen ja sieltä edelleen Kyyveden pohjoisosaan.

Laavuksen sijaitsee suurien suoalueiden keskellä ja sen ranta-alueista valtaosa on alavaa, suoperäistä ja tehokkaasti ojitettua metsämaata. Järven valuma-alueista on ojitettu yli 50 %. Pohjoisessa Laavus rajoittuu Suurenaukeansuo - Isosuo - Pohjalampi suojelualueeseen, joka kuuluu yksityisenä suojelualueena Natura-alueeseen. Suon keskellä virtaa Naarajoki, johon Laavuksella on vesiyhteys. Laavus on puron kautta vesiyhteydessä Pieneen Lampeen, joka on kaivannon kautta yhteydessä Naarajokeen.

Järven vesi on sameaa ja väriltään voimakkaan ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Nykytila ja suojelu

Tutkimusalueena on ollut 1,2 m:n syvänne järven pohjoisosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Laavuksen viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 14.3.2009 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Sameus on erinomainen. Kokonaisfosfori oli hyvä. Väriluku oli välttävä. Hapen kyllästysaste oli välttävä, 63 %. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta. Rautapitoisuus 1 metrissä oli 1600 µg/l. Happamuus eli pH oli 5,71. Alhainen happamuus vaikeuttaa mm. kalojen lisääntymistä ja arvokalojen selviytymistä.

Valuma-alueeseen sisältyvä Natura-alueen osa kuuluu myös soidensuojeluohjelman alueeseen ja perustettuun yksityismaiden luonnonsuojelualueeseen. Laavuksen länsipuolella valuma-alueeseen sisältyy myös osa arvokasta moreenimuodostumaa.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Laavuksessa on tyypillinen pienehkön sisäjärven kalasto. Pyynnin kannalta runsaimpina lajeina ovat ahven, kuha, hauki, made ja lahna. Lisäksi järvessä on vähäinen siikakanta. Järveen on istutettu kuhaa ja siikaa. Järvessä on myös jokirapukanta. Kalakannat ovat vakaat ja hyvin tavanomaista virkistys- ja kotitalouskalastusta kestävät. Laavukseen on istutettu 2000 -luvulla planktonsiikaa.

Vesistön käyttötavat

Vesistön käyttö on lähes yksinomaan virkistyskäyttöä.

Maa- ja metsätalous kuormitus

Vuodesta 2007 lähtien Laavus 081 kuuluu valtakunnalliseen maa- ja metsätaloudenkuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantahankkeeseen. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurannassa keskeisiä ovat vesibiologiset seurantamenetelmät. Järvihavaintopaikoilla seurataan kasviplanktonin koostumusta ja runsaussuhteita, pehmeiden pohjien ja rantavyöhykkeen pohjaeläimiä, makrofyyttejä ja kalastoa.

Näytteet otetaan viisi kertaa vuodessa. Ensimmäinen havaintokerta on talvikerrostuneisuuden lopulla ja neljä havaintokertaa kesä-syyskuussa. Näytteistä määritetään näyteympäristöstä, syvyydestä ja ajankohdasta riippuen mm: lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, pH, sähkönjohtokyky, väri, sameus, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori, liukoinen rauta, kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi, kiintoaine ja a-klorofylli. (Päivitetty 12.3.2013)

Lähteet: Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015, AVI: n päätös pohjapadon rakentamisesta, Valtion ympäristöhallinto.