Lehmijärvi (82.024.1.004)
Lehmijärvi on pieni järvi Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Salon kaupungin alueella sijaitseva Lehmijärvi on pinta-alaltaan noin 63 hehtaarin suuruinen kirkasvetinen ja karu latvajärvi. Lehmijärvi kuuluu Hamarinjärven (27.03) vesistöalueeseen, ja vedet virtaavat järven eteläosasta lähtevää lasku-uomaa pitkin Pajajärveen ja edelleen Hamarinjärven kautta Halikonlahden Kirjakkalanselälle. Tyypiltään Lehmijärvi kuuluu pienten ja keskikokoisten, vähähumuksisten järvien tyyppiin. Lehmijärven valuma-alueen pinta-ala on 4,12 km2, josta suurin osa on metsää (72 %) ja suota (10 %), kun taas peltoja ei ole (Joki-Heiskala 2003). Järven keskisyvyys on 4,9 m ja suurin syvyys on 12 m; järvellä on hyvin suppea-alainen syvänne itärannan tuntumassa. Vesinäytteet on otettu paikasta, jonka syvyys on noin 9 m. Syvyyskartan perusteella järven tilavuus on noin 3,1 milj. m3. Valuma-alueen pintaalan ja järven tilavuuden perusteella veden viipymäksi on arvioitu 2 vuotta. Viipymä on pitkä, joten järven veden laatu muuttuu hitaasti. Järven itärannalla on runsaasti vapaa-ajan asuntoja, ja pohjoisrannalla useita yhteisöjen kesänviettopaikkoja mm. Eläkeliiton Lehmirannan lomakeskus ja Salon kansalaisopiston Rantapirtti. Järven pohjoisrannalla on myös Salon kaupungin yleinen uimaranta.
Nykytila ja suojelu
Lehmijärven veden pH-arvot ja puskurikykyä kuvaavat alkaliniteettiarvot ovat 2000-luvulla olleet aikaisempaa suurempia, mutta järvivesi on kuitenkin välillä 2000-luvullakin ollut hapanta. Myös järven pohjoisosaan laskevan ojan vesi on ajoittain hapanta ja veden on todettu sisältävän runsaasti alumiinia. Lehmijärven ajoittain korkeat alumiinipitoisuudet johtuvatkin luultavasti valuma-alueen soiden turpeen korkeista alumiinipitoisuuksista. Lehmijärven vesi voi ajoittain olla rapujen ja muiden vesieliöiden optimilukemia happamampaa, ja sisältää optimia runsaammin alumiinia. Valuma-alueen soiden ojituksen ja metsähakkuiden seurauksena järveen on tullut runsaasti orgaanista kiintoainetta, mikä näkyy pohjan lietteisyytenä ja alusveden lisääntyneenä hapen kulumisena. Vedessä oleva humus ja/tai humusvesissä viihtyvä limalevä saattavat selittää havaittua pintojen limoittumista. Suo-ojitukset ja valuma-alueelta purkautuvat ajoittain happamat ja alumiinipitoiset vedet saattavat olla yhtenä osasyynä rapuistutusten epäonnistumisiin. Lehmijärven veden laatu ei ole rapujen kannalta optimaalista pH- ja alkaliniteettiarvojen sekä alumiinin osalta.
Lehmijärven ravinnepitoisuudet ovat pieniä ja vesi kirkasta. Pintaveden fosforipitoisuudet ovat karuille järville ominaisen pieniä, ja levämäärää kuvaavat aklorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet karusta lievästi rehevään. Pohjanläheiset ravinnepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot ovat yleensä selvästi pintaa suurempia; pohjasedimentistä vapautuu alusveteen mm. ravinteita ja rautaa. Järven rehevyystasossa ei ole havaittavissa oleellisia muutoksia tarkasteltavana olevan ajanjakson (1969–2014) aikana. Veden sameus- ja väriarvot ovat lievästi kasvaneet kyseisenä ajanjaksona. Järvi on ekologiselta tilaltaan luokiteltu erinomaiseksi.
Jätevesijärjestelmiä koskevan kyselyn vastausten perusteella jätevesijärjestelmien toimenpiteet on toteutettu pääosassa kiinteistöjä aikaisemmin tehdyn selvityksen mukaisiksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Runsas kalasto haukia, ahvenia ja särkiä. Koekalastuksessa todettu useita yli yhden kilogramman painoisia ahvenen köriläitä.
Kuikka ja tavi pesii, joutsenpari vierailee syksyisin. Lokkiongelma.
Rapurutto tuhosi rapukannan 1980-luvulla. Sen jälkeen on yritetty useita jokirapuistutuksia tuloksetta. 2008 istutettiin 3000 täpläravunpoikasta. 2015-2016 suoritetussa koesumputuksessa todettiin rapujen lisääntyneen. Nyt odotellaan jännittyneinä säilyvätkö ravut elävinä pitkään!
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lehmijärven rannalla on 45 lomamökkiä, Salon kaupungin virallinen uimaranta sekä Eläkeliiton lomakeskus. Lisäksi kahden kartanon metsätalousmaita.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Silver, T., Tikander, S. 2014. Lehmijärven valuma-alueen happamuus sekä alumiini- ja rikkipitoisuus. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 33 | 2014. 19 s.
