Lentua (59.921.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








581 626 000 m³
0,582 km³
581 626 000 000 l

Lentua är en stor insjö i Oulujoki (59) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Kajanalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Kajanalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Lentua
Sjönummer: 59.921.1.001
Avrinningsområde: Lentuan lähialue (59.921)
Huvudavrinningsområde: Oulujoki (59)

Basuppgifter

Yta: 7 784,16 ha
Djup: 52 m
Medeldjup: 7,41 m
Volym: 581 626 000 m³0,582 km³
581 626 000 000 l

Strandlinje: 271,41 km
Höjd över havet: 167,9 m

Administrativa områden

Kommun: Kuhmo
Landskap: Kainuun maakunta
ELY-central: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

15 heinäkuu 2018 21:47:00
Rikligt med alger
Kalliolahti, uimaranta

15 heinäkuu 2018 21:47:00

Kalliolahti, uimaranta

36px

14 heinäkuu 2018 20:15:00
Lite alger
Havaintopaikka 1

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Siika och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

64° 14' 40.92", 29° 36' 11.52"

Järven erityispiirteet

Lentua sijaitsee Kainuussa, Sotkamon reitillä,Kuhmon kaupungissa. Järven pinta-ala on 77,8 km² ja se on Suomen 57. suurin järvi. Keskisyvyys on 7,4 metriä ja suurin syvyys 52 metriä.

Lentuassa on useita merkittäviä saaria. Suurin on kolmikko Kotasaari-Vitikkosaari-Varissalo (901 ha), se on Suomen järvien saaritilastossa sijalla 61. Muita isohkoja saaria ovat Salonsaari ja Multisaari.

Lentuanjärvessä on runsaasti jääkauden muovaamia luodekaakko-suuntaisia saaria. Maisemaa hallitsevat järveä ympäröivät vaarat. Lentuan rannat ovat sokkeloisia, joilla vuorottelevat hiekkarannat, lahdet, salmet ja karut kivikot. Rannat ovat pääosin luonnotilaisia ja rakentamattomia.

Lentua vesistönä

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 2045 km² ja järvisyys 12,7 %. Suurimman osavaluma-alueen (885 km²) muodostavat Lentiiranjoen ja Iivantiiran kautta tulevat vedet. Sumsanjoen-Kalliojoen vesistön ala on 556 km², kolmantena on Luulajanjoki (254 km²). Sillä on Ruotsissa hieman isompi kaima, 25 200 km².

Virtaama

Lentuan vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 167,91 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 94 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 169,08 m (toukokuussa 1943) ja alin N60+ 167,42 m (lokakuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 166 cm.

Virtaamahavaintoja on järven luusuasta vuodesta 1911 alkaen. Keskivirtaama on ollut 26 m3/s, keskiylivirtaama 77 m3/s ja keskialivirtaama 9,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 142 m3/s (toukokuussa 1943) ja 5,5 m3/s (lokakuussa 1947).

Virtaamat ovat tyypillisesti alimmillaan lopputalvesta, nousevat huippuunsa touko-kesäkuun vaihteessa ja laskevat kesän aikana. Pienehköä virtaamien nousua on yleensä havaittavissa loppusyksystä. Ylivirtaaman sattumisajankohta on lähes aina ollut touko- tai kesäkuu. Talvella ylivirtaama ei ole esiintynyt koskaan, syksyllä kahdesti.

Jäät

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1885-1886 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintoja puuttuu talvilta 1897-1911, 1923-1930 sekä muutamilta yksittäisiltä vuosilta. Varhaisin jäätyminen on ollut 16. lokakuuta vuonna 1920, myöhäisin 20. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. huhtikuuta 1921 ja 6. kesäkuuta 1917.

Nykytila ja suojelu

Lentua on humuspitoinen järvi ja sen ekologinen tila on erinomainen. Järvi on säännöstelemätön ja lähes kokonaan suojeltu. Järven rannoilta löytyy upeita hiekka- ja kalliorantoja. Sen rannat ovat pääosin rakentamattomat ja ne ovat luontotyypeiltään edustavia, monimuotoisia sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita.

Lentuan luonnonsuojelualue on karua ja erämaan kaltaista luontoa. Suojelualueesta yli 70 % on vettä ja se on erinomainen retkeilykohde. Lentua on metsäpeuran tärkeintä elinaluetta. Alueella on useita tulentekopaikkoja ja laavuja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvellä on oivat muikku-, taimen-, harjus- ja siikakannat. Saaliiksi on kuulema saatu myös varsin suusrikokoisia haukia.

Lentualla voi kesäisin bongata mm. kaakkurin, kalasääsken ja selkälokin.

Lentua metsäpeuran tärkeää elinaluetta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/lentuafin.pdf Lentuan luontopolku] on 6,5 km pitkä metsiien ja soiden ennallistamista esittelevä kahdeksikon muotoinen lenkki. Polku kulkee osan matkaa Lentuanjärven rantakaistaleella. Lentuan luontopolusta on julkaistu opetusmateriaalivihko.

Tarut ja tositarinat

Lentua innoittanut kautta aikain monia taiteilijoita. Kuuluisimpina lienevät taidemaalari Aksell Gallen-Kallela ja kirjailija Veikko Huovinen.

Entisinä aikoina Lentua on toiminut tärkeänä tervan ja tukkien kuljtusreittinä.

Aiheesta muualla