Lestijärvi (51.041.1.001)
Järvi
Nimi: Lestijärvi
Järvinumero: 51.041.1.001
Vesistöalue: Lestijärven lähialue (51.041)
Päävesistö: Lestijoki (51)
Perustiedot
Pinta-ala: 6 473,99 ha
Syvyys: 6,9 m
Keskisyvyys: 3,57 m
Tilavuus: 230 982 000 m³0,231 km³ <br />230 982 000 000 l <br />
Rantaviiva: 113,8 km
Korkeustaso: 140,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lestijärvi (kunta)
Maakunta: Keski-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Lestijärvi sijaitsee nimikkokunnassaan ja on Keski-Pohjanmaan maakunnan suurin järvi, 64,7 km². Sen pituus on yli 12 kilometriä ja leveys lähes 8 kilometriä. Seuraavina pinta-alatilastossa ovat Venetjoen tekojärvi (15 km²) ja Ullavanjärvi (13 km²). Suomen järvien pinta-alatilastossa Lestijärvi on sijalla 64.
Lestijärven keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 7 metriä. Valuma-alue järven luusuassa on 363 km² ja järvisyys 21,1 %. Suurin järveen laskeva joki on Lehtosenjoki, 134 km².
Järvi on muodoltaan pyöreähkö, Hiidenniemi erottaa Kiiskilänlahden järven pääulapasta. Saaria on melko vähän, suurimmat ovat Nevansaari (31 ha) ja Vasikkasaari (18 ha).
Vedenkorkeus ja virtaama
Lestijärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1919 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Kiiskilänlahdessa (YKJ 7055608, 3386794). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 140,86 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 54 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 141,65 m (toukokuulta1982), alin N60+ 139,86 m (maaliskuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.
Virtaamahavaintoja järven luusuasta on olemassa vuodesta 1921 lähtien. Keskivirtaama on ollut 3,2 m3/s, keskiylivirtaama 6,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,8 m3/s. Äärivirtaamat olivat 10,5 m3/s (toukokuussa 1982) ja 0,0 m3/s (maaliskuussa 1942).
Lestijärven menovirtaamat ovat tyypillisesti alimmat lopputalvella ja nousevat huippuunsa touko-kesäkuun vaihteessa ja laskevat kesän aikana. Syksyn sateiden aiheuttama virtaamien nousu on yleensä melko pieni. Useimmiten vuoden ylivirtaama havaitaan keväällä toukokuussa. Jakson 1921–2004 vuosista 69 %:ssa ylivirtaaman ajankohta oli keväällä, 13 %:ssa kesällä, 11 %:ssa syksyllä ja 7 %:ssa talvella.
Jäähavainnot
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Kiiskilänlahdelta talvesta 1920–1921 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Varhaisin jäätyminen on ollut 17. lokakuuta vuonna 1992, myöhäisin 18. joulukuuta 1929. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 26. huhtikuuta 1990 ja 2007 sekä 30. toukokuuta 1941.
Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1978 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 57 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm maaliskuulta 1979.
Nykytila ja suojelu
Lestijärven vesi on humuspitoista. Tämän on saanut aikaan 1960-luvulla alkanut metsien ojitus järveen. Tätä ennen järvi oli karu ja kirkasvetinen. 1980-luvulla järvellä havaittiin runsaita sinileväkukintoja. Tällä hetkellä järvi on ekologiselta tilaltaan erinomaisessa kunnossa. Lestijärveä voidaan pitää kuitenki pilaantumiselle ja kuormitukselle herkkänä järvenä.
Vuonna 1981 Teerinevan turvetuotanoalueen suojavallit murtuivat runsaan sadannan aiheuttamien tulvien johdosta. Kaikki Teerinevan kuivatusvedet pääsivät vaapaasti kulkeutumaan Lestijärveen. Tämä aiheutti järven veden tummumista, rehevöitymistä, siika- sekä taimenkannat katosivat ja järvellä esiintyi runsaita sinileväkukintoja. Tällä hetkellä veden laatu on toipinut pahimmasta, mutta pohjan tila on edelleen paikoin kriittinen. Vuonna 2015 Lestijärveläiset ovat edelleen huolissaan järvensä puolesta ja toimivat aktiivisesti järven erinomaisen tilan säilyttämisen puolesta. Yksi järven puolesta toimivista järjestöistä on Lestijärven ympäristöyhdistys ry.
Lestijärvellä kuuluva saaristo kuuluu Natura 2000 -alueisiin. Ne kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan sekä valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Saaret ovat maisemallisesti tärkeitä. Niiden metsät ovat lähes luonnontilaisia ja jopa 100 - 150 vuotta vanhoja. Häntäsaari on kokonaan ns. tulvametsää eli se joutuu vedenvaltaan useimpina vuosina.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Lestijärven kalasto on monipuolinen ja runsas.
Lestijärven kalastuskunta sivustolta löytyy tietoa alueelle tarjolla olevista kalastusluvista.
Lintulajeista Lestijärvellä on tavattu mm. kuikka ja kalatiira.
Lestijärven kasvitieteellinen järvityyppi on ruokojärvi. Sen hiekka- ja sorarannoilla kasvaa suhteellisen laajoina kasvustoina järviruokoa ja mutapohjaisissa lahdissa järvikortetta. Järvellä yleisesti esiintyviä kelluslehtisiä kasveja ovat siimapalpakko ja vesitatar. Yleiseti esiintyy myös ulpukoita ja lumpeita. Muita tyypillisiä kasvilajeja ovat lahnaruoho, nuottaruoho ja äimäruoho.
Lestijärvellä asustaa saukkoja.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lestijärven kirkonkylä sijaitsee järven länsirannalla tien 58 varrella. Lestijärvi on maisemallisesti ja luonnon olosuhteiltaan arvokas järvi. Se tarjoaa upeat puitteet virkistyskäyttöön, kalastukseen ja metsästykseen.
Tarut ja tositarinat
Lestijärvellä sijaitseva Kirkkosaari on toiminut muinoin mahdollisesti jumalanpalvelusten pitopaikkana tai väliaikaisena hautapaikkana. Maastossa on nykyään havaittavissa 5 kuoppaa. Alunperin niitä on ollut yli 30 kpl. Vuoona 1991 saareen valmistui talkoilla pieni hiljentymiskappeli, jossa vesilläliikkujat voivat käydä hiljentymässä.
Aiheesta muualla
- Natura-alue: Lestijärven saaret (ymparisto.fi)
- Lestijärvi (wikipedia)
- Lestijärven ympäristöyhdistys
