Littoistenjärvi (82V043.1.001)

2 956 930 m³ <br />0,00296 km³ <br />2 956 930 000 l <br />

6 840 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Littoistenjärvi
• Järvinumero: 82V043.1.001
• Vesistöalue: Välialue (82V043)
• Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 145,36 ha
• Syvyys: 2,9 m
• Keskisyvyys: 2,03 m
• Tilavuus: 2 956 930 m³0,00296 km³ <br />2 956 930 000 l <br />
• Rantaviiva: 6,84 km6 840 m <br />
• Korkeustaso: 35,6 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kaarina, Lieto
• Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue:

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

16. kesäkuu 2025 09:59 Ei levää Valtakunnallinen sinileväseuranta

10. kesäkuu 2025 09:20 Hieman levää Havaintopaikka 1

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Littoistenjärvi (82V043.1.001)/­Littoistenjärvi, Ristikallion ranta

26. kesäkuu 2024 16:39

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Littoistenjärvi on järvi Littoisten kylässä Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla. Järvi on pinta-alaltaan 147,5 hehtaaria. Littoistenjärven keskisyvyys on noin kaksi metriä ja se on enimmillään kolme metriä syvä. Rantaviivaa järvellä on noin kuusi kilometriä. Vettä altaassa on noin 3 250 000 kuutiometriä. Järvessä on kaksi pientä saarta ja luoto.

Littoistenjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1970 antaman päätöksen mukaisesti.

Nykytila ja suojelu

Littoistenjärvellä toteutettiin kemikaalikunnostus käsittely vuonna 2017. Käsittelyn tarkoituksena oli parantaa järven vedenlaatua, siten että järvestä saadaan virkistyskäyttöön soveltuva vesistö. Kunnostukseen päädyttiin, koska järvi kärsi aikaisemmin syaanobakteerien (sinilevä) massaesiintymistä kesäkuukausina ja jäänalaisista happikadoista talvikuukausina. Kunnostuksen jälkeen veden laatu on pysynyt hyvänä, vesi on kirkasta ja hajutonta. Viimeksi järven tilanne on ollut samanlainen 1980 luvulla, jolloin järven tilanne oli hyvä tai erinomainen. Myös järven happamuudenpuskurointikyky (=alkaliteetti) on palautumassa käsittelyä edeltävälle tasolle.

Jatkossa järven hoitokeinoina pidetään hoitokalastusta ja mahdollista talvista ilmastusta. Littoistenjärvellä on suoritettu hoitokalastusta jo vuodesta 2006. Lisäksi järven vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti tehtävillä seurantatutkimuksilla.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven linnustoa on kartoitettu vuosina 1968, 1981, 1983, 2003, 2006 ja 2012. Yhdessä Kaarinan puolelle synnytetyn Järvelän kosteikon kanssa järvi muodostaa linnuille merkittävän pesimäalueen sekä muutonaikaisen lepäilyalueen. Järvestä ja kosteikosta onkin muodostunut suosittu luonto- ja linturetkeilykohde. (Liedon kunta 2013)

Vuoden 2012 linnustoselvityksen ja lähivuosien tarkkailutietojen perusteella Littoistenjärvellä pesii useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Uhanalaisista pesimälajeista vuosittaisia pesijöitä ovat vaarantuneet tukkasotka ja selkälokki. Muista vaarantuneista lajeista liejukana on pesinyt 2000-luvulla ja rastaskerttunen ja mustakurkku-uikkuja on havaittu alueella pesimäaikaan. Silmälläpidettäviä, säännöllisesti järvellä pesiviä lajeja ovat rantasipi ja naurulokki. (Liedon kunta 2013)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Littoistenjärven rannat ovat Kaarinan puolella asemakaavoitettua pientaloaluetta, kun taas Liedon puolella on metsäistä. Moottoriliikenne järvellä on kielletty kaikkina vuodenaikoina.

Aiheesta muualla

Liedon kunta 2013. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [1]

Wikipedia. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [2]