Nuijamaanjärvi (05.003.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Nuijamaanjärvi är en stor insjö i Juustilanjoki (05) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Karelens landskap. Den hör till ELY-centralen i Sydöstra Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Nuijamaanjärvi
Sjönummer: 05.003.1.001
Avrinningsområde: Saimaan kanavan alue (05.003)
Huvudavrinningsområde: Juustilanjoki (05)

Basuppgifter

Yta: 528,34 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 21,72 km
Höjd över havet: 48,8 m

Administrativa områden

Kommun: Lappeenranta
Landskap: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-central: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

27 kesäkuu 2017 16:54:00
Räihän uimapaikka Nuijama...
Räihän uimapaikka

Raihan uimapaikka 2.JPG

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Kuore, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 57' 47.88", 28° 34' 31.44"

Järven erityispiirteet

Nuijamaan järvi sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla. Järven 528,34 ha kokonaispinta-alasta 395 ha on Suomen puolella. Koska järvi sijaitsee rajavyöhykkeellä, on alueella liikkumista rajoitettu. Järvi kuuluu Juustilanjoen vesistöön ja on sen suurin järvi. Saimaan kanava kulkeen Nuijamaanjärven halki.

Nuijamaanjärvi muodostuu yhdestä selkäalueesta ja yhdestä lahtialueesta. Järvi on melko syvä. Suurin syvyys on noin 15 m ja keskisyvyys noin 4- 5 m. Rantaviivaa järvelle kertyy yhteensä 21,7 km.

Nykytila ja suojelu

Nuijamaanjärven vedenpintaa nostettiin vuonna 1900.

Järvi on arvioitu hyvään tilaluokkaan, vaikka veden laatua huonontavatkin Saimaan kanavan kautta kulkeutuva kuormitus. Itäiseltä Piensaimaalta kulkeutuu metsäteollisuudenjätevesiä ja Mustolan satama-alueelta hulevesiä. Lisäksi Lappeenrannan Nuijamaan puhdistamolta johdetaan järveen yhdyskuntajätevesiä.

Vuonna 1992 julkaistussa Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa Nuijamaanjärven vesi kuvailtiin sameaksi, tummahkoksi, runsaasti ravinteita ja orgaanista ainesta sisältäväksi. Tällöin myös alusveden happitilanne kuvailtiin huonoksi. Samaisessa suunnitelmassa veden käyttökelpoisuusluokitukseksi annettiin välttävä ja kalavesiluokitukseksi tyydyttävä. Nykyään tilanne on hieman parantunut, sillä Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormitus on pienentynyt.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Nuijamaanjärvi on tunnettu hyvästä kuhakannasta. Muita järvessä tavattavia kalalajeja ovat: ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Järveen on lisäksi istutettu plankton- ja järvisiikaa. Nuijamaanjärven erikoisuus on miekkasärki, joka on todennäköisesti kulkeutunut järveen Suomenlahdelta Saimaan kanavaa pitkin.

Nuijamaanjärvi on myös mielenkiintoinen lintujärvi. Harvinaisuuksista järvellä on tavattu mm. allihaahka ja räyskä. Nuijamaan pohjoispuolella on vanha aarnimetsä Ruunakorpi, jossa on havaittu mm. pikkusieppo. Helppoja paikkoja järven katseluun ovat mm. pohjoispäässä oleva Kotosenlahti, joka näkyy Marttilantien varresta sekä Nuijamaan taajaman itäreunalla, Saimaan kanavan suulla sijaitseva uimaranta (Rajatie).

Asutus ja vesistön käyttötavat

Lappeenrannan kaupunkiin kuuluva Nuijamaan taajama sijaitsee järven länsirannalla. Järvi on paikallisille oiva vapaa-ajankalastuskohde ja tunnettu lintujärvi. Valtakunnallisesti Nuijamaanjärvi on tärkeä osa vilkasta Saimaan kanavan vesitietä.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Tiitinen, Vesa, Saukkonen, Pentti 1993. Kaakonkulman kalastusalueen kalastus- ja hoitosuunnitelma. http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/KHSKKK93.pdf