Nuorajärvi (04.922.1.001)

93 199 200 m³ <br />0,0932 km³ <br />93 199 200 000 l <br />

206 340 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Nuorajärvi
• Järvinumero: 04.922.1.001
• Vesistöalue: Nuorajärven alue (04.922)
• Päävesistö: Vuoksi (04)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 4 023,81 ha
• Syvyys: 12 m
• Keskisyvyys: 2,34 m
• Tilavuus: 93 199 200 m³0,0932 km³ <br />93 199 200 000 l <br />
• Rantaviiva: 206,34 km206 340 m <br />
• Korkeustaso: 144,7 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Ilomantsi
• Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

6. heinäkuu 2025 17:30 Runsaasti levää Viitaniemi

6. heinäkuu 2025 17:30 Kuva Viitaniemi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Nuorajärvi (vesi.fi)

Kuvat

Nuorajärvi (04.922.1.001)/­Viitaniemi

6. heinäkuu 2025 17:30

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Nuorajärvi sijaitsee Vuoksen vesistössä, Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Järven ala on 40,2 km², keskisyvyys 2,3 m ja suurin syvyys 12 m.

Pitkä niemi erottaa järven länsiosissa Kasinjärven ja Muokonjärven muodostaman lahden pääaltaasta, jonka eteläpäässä ovat Hölkönselkä ja Karpanjärvi. Suurin saari on Hölkönselällä sijaitseva Jänissaari, 16 ha.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 3592 km², josta vettä 10,2 %. Suomen puolella valuma-alueesta on 1072 km². Suurimmat osa-valuma-alueet ovat yläpuolinen Koitajoen vesistö (2231 km²) ja Melasenjärven (Viiksinselän) alue, 937 km².

Nuorajärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä hajanaisesti vuosien 1961-2004 väliltä. Keskivedenkorkeus on ollut N60+144,65 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 119 cm.

Nuorajärven pintaa laskettiin 1830-luvulla.

Järven vedet laskevat suvantomaista Koitajoen osuutta pitkin Mekrijärven pohjoispäähän, josta Koitajoki jatkuu vähän kapeampana.

Nykytila ja suojelu

Nuorajärvi on hyvin tummavetinen, rehevä järvi, ja se on luokiteltu 90-luvulla kemiallisilta ominaisuuksiltaan ja käyttökelposuudeltaan tyydyttävänlaatuiseksi. Järveä kuormittavat turvetuotanto ja metsäojitukset.