Pälkänevesi (yhd.)
Pälkänevesi on suuri järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-P%C3%A4lk%C3%A4nevesi,_Luikalan_kyl%C3%A4,_Kuurunlahti-ObsIMG-202106261150-60d6eba7f2b6d.png)
Pälkänevesi (yhd.)/Pälkänevesi, Luikalan kylä, Kuurunlahti
26. kesäkuu 2021 11:50
Järven erityispiirteet
Pälkänevesi on Kokemäenjoen vesistön järvi Pälkäneellä Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 46,3 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 85. Keskisyvyys on 7,7 metriä ja suurin syvyys 47 metriä. Alueella on useita saaria ja lahtialueita. Suurimmat saaret ovat Luikala (420 ha), Ristisaari (45 ha), Etusaari (39 ha) ja Ratasaari (20 ha). Pälkänevesi laskee Kostianvirtaa pitkin Mallasveteen.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 237 km², josta vettä 22,1 %. Valuma-alue käsittää vain pienehköjä puroja. Valuma-alue jaetaan Pälkäneveden, Joutteselän sekä Sap-peenjärven ojan alueisiin. Pälkäneveden osavaluma-alueista Sappeenjärven ojan alue on metsävaltaisin. Lisäksi sen suoala on suurempi ja peltoala pienempi kuin muilla osavaluma-alueilla. Pälkäneveden ja Joutteselän valuma-alueista noin 20 % on peltoa ja puolet metsää. Pellot sijaitsevat pääasiassa Pälkäneveden hienojakoisista lajitteista (savi, hiesu, hieno hieta) koostuvilla rannoilla. Lisäksi järven rannoille on rakennettu tiheästi loma-asutusta. Muilla valuma-alueen järvien rannoilla vapaa-ajan asutusta on hajanaisesti. Pälkäneveden kuormitus syntyy maatalouden ja haja-asutuksen vesistä sekä luonnonhuuhtoumasta. Maatalous vastaa yli puolesta fosforin ja typen kuormasta. Haja-asutuksen vesien osuus kokonaisravinnekuormasta on noin 10 %.
Nykytila ja suojelu
Pääjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Sekä fosforin että klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet tavoitearvojen alapuolella (1990-2014). Fosforipitoisuudessa on havaittavissa pieni nouseva trendi. Syvänteiden pohjanläheisen veden happipitoisuus laskee lähelle nollaa loppukesällä ennen vesien viilentymistä. Päällysveden happipitoisuus on kuitenkin hyvä koko vuoden ajan. Kokonaisuudessaan Pälkäneveden vesi on kirkasta ja vähäravinteista eikä järvellä esiinny voimakkaita leväkukintoja. Järvi sopii hyvin virkistyskäyttöön.
Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Pälkänevedellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Pälkänevesi on tyypitelty pieneksi tai keskisuureksi vähähumuksiseksi järveksi (Vh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 7 μg/l ja kokonaisfosforin alle 18 μg/l.
