Pieni-Vuolinko (04.153.1.031)

Hoppa till: navigering, sök








2 174 010 m³
0,00217 km³
2 174 010 000 l





Pieni-Vuolinko är en medelstor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Pieni-Vuolinko
Sjönummer: 04.153.1.031
Avrinningsområde: Emolanjoen valuma-alue (04.153)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 55,91 ha
Djup: 12,25 m
Medeldjup: 3,89 m
Volym: 2 174 010 m³0,00217 km³
2 174 010 000 l

Strandlinje: 6,77 km
Höjd över havet: 98,2 m

Administrativa områden

Kommun: Mikkeli
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki och Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 41' 39.48", 27° 10' 0.84"

Järven erityispiirteet

Pieni - Vuolinko on pinta-alaltaan noin 55 hehtaarin järvi Mikkelissä, Etelä-Savon maakunnassa. Järvi saa lisävettä pohjoisenpuoleisista Kaislajärvestä ja Haukilammesta laskevia puroja pitkin. (Mikkelin kaupunki, 2007)

Nykytila ja suojelu

Virkistyskäyttöä ajatellen Pieni-Vuolingon hygieeninen tila on hyvä. Vuonna 2006 tehdyissä vesistömittauksissa päällysvesi oli vähähumuksista ja väriluku vaihteli 30-40 mg/ Pt/l välillä. Happamoitumisen puskurikyky luokiteltiin hyväksi, mutta happitilanteen havaittiin olevan elokuussa erittäin huono. Alusveden happikylläisyys oli vain 5%. Tämä taas lisäsi sisäistä kuormitusta ja pohjasedimentistä on liuennut veteen esimerkiksi rautaa ja ravinteita. Alusveden voimakasta hapenvajausta on todettu aiemmissakin mittaukissa kuten vuosina 1966 ja 1996. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet viittaavat lievään rehevöitymiseen. (Mikkelin kaupunki, 2007)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Lähteet

Mikkelin kaupunki, 2007. Mikkelin kaupungin julkaisuja 1/2007. www-julkaisu. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuonna 2006. http://www2.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkim_2006_nettiversio.pdf Päivitetty 9.1.2007. Luettu 6.8.2014