Puntasjärvi (35.358.1.002)
Puntasjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Puntasjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
6 340 m <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Puntasjärvi on Puntasojan vesistöalueen alin järvi ennen vesien laskua Puntasojan kautta Riuttasjärveen. Valuma-alueen koko on Puntasjärven luusuassa noin 17 km² ja keskivirtaama noin 153 l/s. Maantieteellisesti Puntasjärvi sijoittuu Kurun pohjoiselle, suovaltaiselle metsäalueelle. Yläpuolisella valuma-alueella on yhteensä 9 lampea/järveä. Rannoilta löytyy muutama talo ja pieniä maatilkkuja veden laadun määräytyessä pääosin jo kauempana. Järveen tulevien vesien laatuun voivat vaikuttaa mm. valuma-alueella tehtävät metsänhoitotyöt.
Maksimisyvyys: 17 m
Veden keskiviipymä: 247 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Veden laatu on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1993, 1995 ja viimeksi vuonna 2009. Talvinäytteet ovat kaikki alkutalvelta. Tämä huomioiden talviajan happitilanne on tyydyttävä, sillä happivaje pohjalla on ollut selvä jo alkutalvesta. Lisäksi pintavedessäkin on esiintynyt humusvesille tyypillisesti lievää happivajetta. Viimeiset kesätulokset ovat jo 1970-luvulta. Happitilanne oli tuolloin tässä melko syvässä järvessä kohtalainen. Hapettomuuden uhkaa ei ollut pohjallakaan.
Veden humusleima on voimakas, mistä seuraa veden erittäin tumma väri ja myös suovesille tyypillinen alhainen happamuustaso pH:n ollessa jopa alle 5,0. Vesistön virkistyskäyttöä ajatellen nämä tekijät pudottavat järven luokan välttäväksi rajoittaen esim. järven kalataloudelliset mahdollisuudet kestävimpiin lajeihin. Lisäksi Puntasjärven ravinnetaso on luonnontasosta kohonnut. Puhtaissa suovesissähän fosforipitoisuus jää alle 20 µg/l, kun Puntasjärven pintaveden fosforitaso on vaihdellut välillä 24-50 µg/l. Alimmat fosforipitoisuudet on mitattu viimeisellä tutkimuskerralla helmikuussa 2009, jolloin taas humuksen ja typen määrä olivat aiempaa suurempi.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys