Puruvesi (Saimaa) (04.181.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








3 655 480 000 m³
3,655 km³
3 655 480 000 000 l

Puruvesi är en stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs och Norra Karelens landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Puruvesi
Sjönummer: 04.181.1.001
Avrinningsområde: Puruveden lähialue (04.181)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 41 635,4 ha
Djup: 61 m
Medeldjup: 8,76 m
Volym: 3 655 480 000 m³3,655 km³
3 655 480 000 000 l

Strandlinje: 923,97 km
Höjd över havet: 75,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Kuore, Muikku, Nieriä, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 54' 4.32", 29° 30' 44.64"

Järven erityispiirteet

Puruvesi on Vuoksen vesistön järvi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Järven ala on 416 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 11. Keskisyvyys on 8,8 m ja suurin syvyys 61 m.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1017 km², josta vettä 35,0 %. Suurin osa-valuma-alue on Kuonanjoki, 73 km².

Puruveden suurimmat selät ovat Hummonselkä, Pajuselkä, Sammalselkä, Mustanselkä ja Ruosteselkä. Puruvedessä on 850 saarta, joiden yhteispinta-ala on 5284 ha. Saarten yhteisala on siten 12,7 % järven vesialasta.

Yli sadan hehtaarin saaria on yksitoista, suurimmat ovat Hälvä (1077 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 48), Hevossalo (711 ha, sijalla 87), Laukansaari (689 ha, sijalla 90), Vasaransaari (402 ha), Herttuansaari (350 ha) ja Patasalo (338 ha).

Puruveden vesialan osuus valuma-alueen alasta (vähennettynä Puruveden vesialalla) on peräti 69,2 prosenttia. Tämä on suurjärvien sarjassa kirkkaasti ennätys:

Valuma-alue (ilman järveä)km2 Järvi (= sen vesiala)km2 Järvi/valuma-alue %
Puruvesi
601
416
69,2
Säkylän Pyhäjärvi
461
155
33,6
Karjalan Pyhäjärvi
771
248
32,2
Suontee
483
143
29,6
Vesijärvi
406
108
26,6
Höytiäinen
1177
283
24,0


Tätä ennätystä hieman himmentää se, että Puruveteen valuu vesiä myös Oriveden Paasselästä Raikuun kanavan kautta. Se on kaivettu jo 1750-luvulla ja perattu lähinnä uiton tarpeisiin sata vuotta myöhemmin. Vaikka yleensä puhutaan vain Raikuun kanavasta, kaivettuja uomia on itse asiassa kolme: Nurmitaipaleen, Pistalan ja Raikuun kanavat. Viimeksi mainittu päättyy Martinlampeen, josta on Ängervöisen kautta yhteys Puruveteen. Kanavien välissä on kaksi lampea ja koko reitin pituus on noin 1,3 km. Virtaamaa ei tunneta tarkkaan, esitetty arvio on 5 m3/s.

Puruvesi on yhteydessä Pihlajaveteen Punkaharjun salmien kautta. Laskennallinen keskivirtaama on 10–15 m3/s.

Valtakunnanverkkoon kuuluvaa vedenkorkeusasteikkoa Puruvedellä ei ole – sehän on tässä suhteessa 'vain' yksi Suur-Saimaan lahti…

Nykytila ja suojelu

Puruveden suurimmat selät eli suurin osa Puruveden pinta-alasta kuuluu vedenlaatunsa ja vesikasvillisuutensa perusteella Puruveden Natura-alueeseen, jonka pinta-ala on 320 km2.

Puruvesi kuuluu Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän rajaamiin kohteisiin erityissuojelua vaativana vesistönä. Puruveden eteläosa kuuluu rantojensuojeluohjelman kohteisiin. Vahvistetussa seutukaavassa Puruvedellä on arvokas vesistöalue -rajaus, joka noudattaa melko tarkasti rantojensuojeluohjelman rajausta. Kohteeseen kuuluu myös Hytermän saari, joka on Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Lisäaluetta ovat rantojensuojeluohjelman ulkopuoliset vesialueet. Puruvedellä on elänyt saimaannorppa vielä 1950-luvun alussa, jolloin se todennäköisesti metsästyksen seurauksena kuoli sukupuuttoon. Järvi soveltuisi edelleen lajin elinympäristöksi.

Puruveden ainut pistekuormittaja on Kerimäen jätevedenpuhdistamo, jonka vedet laskevat Joutenlahteen. Puruvettä ympäröivä valuma-alue on harvinaisen pienialainen, vain noin kaksi kertaa suurempi kuin vesiala. Valuma-alue muodostuu pääosin niukkaravinteisista hiekkakankaista, joiden läpi sadevedet suodattuvat. Puruveden pohjoisosaan laskee jokivesiä Paasivedeltä Raikuun kanavan kautta. Nämä vedet ovat hieman värikkäämpiä ja humuspitoisempia kuin Puruveden muiden osien vedet. Tästä syystä Puruveden lahtiosa, johon vedet laskevat, on saanut nimekseen Ruosteselkä. Veden väriluku on täälläkin tosin vain 10, joka on erittäin pieni verrattuna Saimaan muiden osien ja yleensä Itä-Suomen järvien värilukuun.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kirkasvetisessä ja karussa Puruvedessä on runsaasti muikkua ja kuoretta. Tämä on yksi syy siihen että Puruvedessä viihtyvät hyvin lohensukuiset kalat kuten taimen ja järvilohi. Puruvesi onkin uistelijoiden suosiossa. Kalalajit: Ahven, Hauki, Harjus, Lohi, Taimen ja Nieriä. Nieriä on osan vuodesta rauhoitettu ja tämä tulisi uistelijan pitää mielessä.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Puruveden Lohikuningas soutu-uistelukilpailu

Karjalan Kalamiehet ry:n järjestämä Puruveden Lohikuningas -kilpailu (soutu-uistelu) järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Tapahtuma on perinteisesti viikko juhannuksen jälkeen. Lohikuningas soutu ja Muikkumarkkinat Karjalan Kievarilla ovat Kesälahdella kesän odotetuin ja suurin tapahtuma. Soutajia on mukana kilpailussa ollut n. 400 vuosittain. Lisää tapahtumasta voit lukea osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/karjalankalamiehet/uistelu/index.htm

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla