Pyhäjärvi (14.121.1.004)
Pyhäjärvi on suuri järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
11. kesäkuu 2025 08:33 |
3. kesäkuu 2025 09:41 |
Vesistöennusteet
Kuvat
-Kek%C3%A4leniementie_151-ObsIMG-202206271245-62b9d1f3ef1a7.png)
Järven erityispiirteet
Pyhäjärviä on Suomessa Järvi-meriwikin tilastojen mukaan 39.
Pyhäjärvi on Kymenlaakson toiseksi suurin järvi pinta-alan perusteella. Pyhäjärvi on myös Kouvolan toiseksi suurin järvi (vain siinä tapauksessa jos lasketaan myös Iitin puolelle jäävä osuus) ja Iitin suurin järvi. Järvi-meriwikin tilastojen mukaan Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesipinta-alaa on 97,28 km², josta Pyhäjärven osuus on 61,798 km². Pyhäjärven pinta-alan osuus on siis 63,5 % Iitin sisävesipinta-alasta.
Pyhäjärven alueeseen kuuluvat: Räyhynsalmi, Pyhäjärvi, Isoluhta, Pelinginselkä ja Leininselkä. Pyhäjärvi kuuluu pintavesityypiltään luokkaan suuret vähähumuksiset järvet. (OIVA 2013.) Pyhäjärvi on kahden kunnan alueella: Kouvolan ja Iitin. Karkeasti kuvattuna Kouvolalle kuuluva alue on järven pohjoisosa noin Salonsaaren "korkeudelta" ja loput järvialueesta on Iitin kunnan alueella.
Nykytila ja suojelu
Pyhäjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Pyhäjärven ekologista tilaa heikentävät maatalouden sekä haja-asutuksen hajakuormitus. Hajakuormitus aiheuttaa järvellä rehevöitymistä. Pyhäjärven kemiallisen tilan luokka on hyvä. (OIVA 2013.)
Pyhäjärvellä on Natura-alue. Natura-alueeseen kuuluvat: Suolalahti, Kyrönlahti, Jaalanlahti ja Tervonlahti sekä Urajärvellä oleva Mukulanlahti. (Valtion ympäristöhallinto 2008a.)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pyhäjärven Natura-alueen lajeihin kuuluvat ilmaversokasveista järviruoko, järvikorte, järvikaisla ja sarat. Kelluslehtikasvustoissa valtalaji on ulpukka. Alueilla pesii kosteikkolintuja ja alueet ovat lisäksi vesilintujen ja kahlaajien levähdysalueita muuttoaikoina. Pyhäjärven Natura-alueen lajit eivät kuitenkaan ole uhanalaisia vaan alue on luokiteltu Natura-alueeksi lintudirektiivin tavoitteiden mukaisesti: luonnonvaraisten lintujen suojelu. (Valtion ympäristöhallinto 2008a.)
Kuikka
Pyhäjärvi on yksi parhaita kuikkalintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja Pohjois-Kymenlaaksossa, kirjoittaa Lassi Kujala Kouvolan Sanomissa. Pyhäjärven pesimälinnustosta kuikka on puuttunut kokonaan, koska veden pinnan vaihtelut eivät suosi lajin tapaa munia munansa aivan vesirajan tuntumaan. Kujalan mukaan lajille tyypillinen pesäpaikka ei siedä haudonta-aikana veden nousua juuri lainkaan. (Kujala 2013, 10.)
Viime vuosina kuikka on onnistunut pesinnöissään Pyhäjärvellä, ja Kollinlahden suulla on havaittu kuikilla poikasia kahtena viime vuotena, kirjoituksessa todetaan. Syynä voidaan pitää onnistunutta vesistön säännöstelyä. (Kujala 2013, 10.)
Ongelmat ovat johtuneet siitä että sulamisvedet ovat nostaneet veden pintoja pitkälle kesäkuulle asti, jolloin toukokuussa pesintänsä aloittanut kuikka on joutunut vaikeuksiin. Vedenpinnan säännöstely on ollut kuikan kannalta melko rajua, sillä keväällä maatalouden toivomuksesta alhaalla pidetyt pinnat on nostettu kerralla ylös, jolloin kuikan pesinnät on aina menetetty, Kujala kirjoittaa. (Kujala 2013, 10.)
Kuikan kuukauden mittaisen haudonnan onnistuminen on kuusi vuotta sitten aloitetun säännöstelyn ansiota, jossa järven pintaa nostetaan kahdessa vaiheessa. Näin pinnan korkeuden vaihtelut ovat vähäisempiä ja nostojen väliin jää suhteellisen vakaa ajanjakso. (Kujala 2013, 11.)
Kirjoituksen mukaan on luultavaa että pesintöjä havaitaan järvellä tulevaisuudessa enemmän. Myös kesäaikaisia pesimättömien kuikkien parvia on havaittu järvellä ja osa niistä jäänee pesimään nyt, kun olosuhteet alkavat olla suotuisat. (Kujala 2013, 11.)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Pyhäjärven alueella on kaksi Iitin kunnan uimapaikkaa: Hiidensaarenkuja 15, Hiidensaari ja Uimarannantie 34, Lyöttilä (Iitin kunta 2013).
Kimolan kanava on Konniveden ja Pyhäjärven välinen tukkiuittoon käytetty kanava, johon on suunnitteilla uudistuksia vesiliikennettä varten (Joki 2013).
Pyhäjärveen laskevassa Kaurakoskessa on Mankalan voimalaitos. Voimalaitos on valmistunut vuonna 1950 ja sen omistaa Helsingin Energia. (Helsingin energia 2013.)
Kymijoki
Kymijoki on Suomen neljänneksi suurin joki (Valtion ympäristöhallinto 2012a). Alkunsa varsinainen Kymijoki saa Asikkalan kunnassa sijaitsevasta Kalkkisesta. Kalkkisesta Kymijoki virtaa monihaaraisena Pyhäjärveen. Mäntyharjun reitin vedet laskevat Pyhäjärveen Lintukymistä, joka on Pyhäjärven koillisosassa. Pyhäjärvestä Kymijoki virtaa kohti Voikkaata ja Kuusankoskea. (Valtion ympäristöhallinto 2008c.)
Kymijoen suojelutilanne: koskiensuojelulain nojalla Kymijoesta on suojeltu 10 % ja maa-aineslain nojalla suojeltuja harju- tai kallioalueita 2 %. Kymijoesta 88 % ei ole suojeltu. (Valtion ympäristöhallinto 2008b.)
Kymijoen sedimentteihin on kerääntynyt dioksiinia sekä elohopeaa alueen paperiteollisuuden käyttämistä kemikaaleista. Vuonna 1996 tehdyn selvityksen mukaan suurimmat haitta-ainepitoisuudet ovat Kuusankoski-Keltti –välin sedimenteissä. Tutkimuksen mukaan haitta-ainepitoisuudet pienenevät alavirtaan mentäessä. (Valtion ympäristöhallinto 2012b.)
Ymparisto.fi sivusto listaa Kymijoen tärkeimmäksi käyttötarkoitukseksi vesivoiman. Vesivoimalaitoksia on Kymijoen varrella yhteensä 13, joista vanhimmat rakennettiin 1800-luvun lopulla. (Valtion ympäristöhallinto 2008c.)
Kouvolan veden puhdistamat jätevedet lasketaan Kymijokeen. Jätevedet käsitellään Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla. (Kouvolan vesi 2013.)
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Kimolan kanava (Wikipedia)
- Mankalan voimalaitos (Wikipedia)
Lähteet
Helsingin Energia. Vesienergiaa Kymijoesta. WWW-dokumentti. http://www.helen.fi/ymparisto/kymijoki.html. Ei päivitystietoja. Luettu 26.7.2013.
Iitin kunta. Uimarannat ja avantouinti. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 6.6.2013.
Joki, Niklas 2013. Kimolan kanava alkaa hahmottua. YLE. WWW-dokumentti. http://yle.fi/uutiset/kimolan_kanava_alkaa_hahmottua/6591713. Päivitetty 24.4.2013. Luettu 29.5.2013.
Kouvolan vesi 2013. Jätevesien käsittely. WWW-dokumentti. http://www.kouvolanvesi.fi/tietoa-vedesta/jatevedet/. Ei päivitystietoja. Luettu 25.7.2013.
Kujala, Lassi 2013. Onnistunut säännöstely toi kuikan Pyhäjärvelle. Kouvolan Sanomat 26.7.2013, 10 – 11.
OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 24.5.2013.
Valtion ympäristöhallinto 2008a. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi. Päivitetty 28.7.2008. Luettu 24.5.2013.
Valtion ympäristöhallinto 2008b. Kymijoki. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=267741&lan=FI. Päivitetty 13.2.2008. Luettu 27.6.2013.
Valtion ympäristöhallinto 2008c. Kymijoki. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=292236&lan=FI. Päivitetty 13.8.2008. Luettu 27.6.2013.
Valtion ympäristöhallinto 2012a. Alueen erityispiirteitä. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=413476&lan=FI. Päivitetty 12.6.2012. Luettu 25.7.2013.
Valtion ympäristöhallinto 2012b. Kymijoen saastuneet sedimentit. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=416032&lan=FI. Päivitetty 19.7.2012. Luettu 25.7.2013.
