Pyhäjärvi (35.931.1.002)

Hoppa till: navigering, sök








56 770 400 m³
0,0568 km³
56 770 400 000 l

Pyhäjärvi är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Pyhäjärvi
Sjönummer: 35.931.1.002
Avrinningsområde: Pyhäjärven - Kuivajärven alue (35.931)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 2 285,2 ha
Djup: 4,7 m
Medeldjup: 2,48 m
Volym: 56 770 400 m³0,0568 km³
56 770 400 000 l

Strandlinje: 50,78 km
Höjd över havet: 96,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Karppi, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 47' 11.4", 23° 45' 29.52"

Järven erityispiirteet

Tammelan Pyhäjärvi on Kokemäenjoen sivujoen Loimijoen alkukohta Kanta-Hämeen maakunnassa. Järven ala on 22,9 km². Keskisyvyys on 2,5 metriä ja suurin syvyys 5 metriä. Mataluus johtaa herkästi sedimentin uudelleen sekoittumiseen eli resuspensioon.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 696 km², josta vettä 10,5 %. Valtaosa tulovirtaamasta tulee lähes samassa tasossa olevasta Kuivajärvestä (8 km²), jonka valuma-alue on 524 km². Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden melko pieni, jolloin veden vaihtuvuus kohtalaisen nopeaa.

Pyhäjärvessä on vain pieniä saaria. Karttaan Pyhäjärven ja Kuivajärven välille merkitty Saari oli aiemmin maantieteellisestikin saari (130 ha), mutta pohjoispuolinen Venesillanlahden kohdalla ollut vesiyhteys on suljettu ja virtaus tapahtuu vain Saaren eteläpuolisen Saarensalmen kautta.


-Vaihtelevan runsaita sivilevien massaesiintymiä, jotka aiheuttavat ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Myös piileviä alkukesällä runsaasti, voivat aiheuttaa pyydysten limoittumista.

-Ajoittaiset alusveden happikadot

Pyhäjärven ja Kuivajärven yhdistää Venesillan kannaksen alittava rumpu.

Veden sameus rajoittaa levien ja vesikasvien kasvua syvemmissä vesissä/ranta-alueilla.

Pyhäjärvet

Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja. Pyhäjärvi on poikkeus – yli 100 km² alan ylittää neljä Pyhäjärveä, sadan suurimman järvemme listalla niitä on kuusi. Kesälahden eli Karjalan Pyhäjärvi on myös Suomen suurin naapurimaiden kanssa jaettu järvi, koska Venäjän puolella rajaa on 41 km² lisää tätä 'pyhää vettä'.

Pieniäkin toki mahtuu Suomen 38 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys.

Vedenkorkeus ja virtaama

Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1926 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 96,63 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 76 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 97,66 m (toukokuussa 1932), alin N60+ 96,11 m (lokakuussa 1959), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuan alapuolelta Kuhalankoskesta vuodesta 1966 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,0 m3/s, keskiylivirtaama 18 m3/s ja keskialivirtaama 1,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 35 m3/s (toukokuussa 1984) ja 0,2 m3/s (heinäkuussa 1975).

Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1926 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 20. lokakuuta vuonna 2002, myöhäisin 24. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1962 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 83 cm maaliskuulta 2003.

Nykytila ja suojelu

Raakavesiluokka: huono
Yleisluokka: tyydyttävä-välttävä
Näkösyvyys: 0,7 m

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalavesiluokka: välttävä
Rehevyysluokka: runsasravinteinen (eutrofinen)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Virkistyskäyttöluokka: tyydyttävä

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla