Renkajärvi

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä sivu käsittelee järven nimeä. Tämännimisiä järviä Suomessa on kaikkiaan 1 kappaletta.

  • Tämännimisten järvien keskimääräinen pinta-ala: 6,08 km²608 ha
  • Tämännimisten järvien yhteenlaskettu pinta-ala: 6,08 km²608 ha

Kartalla on kaikki järvet (Pm jarvi 21x21.png), joiden nimi on Renkajärvi.

Renkajarvi ilmasta.JPG Renkajärvi kuvattuna Kynnösjärveltä luoteeseen

Nimen historia ja merkitykset

Renkajärven nimen alkuperästä on useampia teorioita:

  • järvellä asustavien kuikkien sukeltaessa syntyy renkaita veden pintaan
  • renka viittaa Renkoon, jonne järvestä alkava joki laskee
  • renka on johdettu unkarin kielen sanasta, joka tarkoittaa harjua

Katso viimeisen vaihtoehdon perustelu täältä!

Järven erityispiirteet

Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueella sijaitseva lähes 10 km pitkä, kapea ja karu järvi. Se on yksi Vanajaveden ja sitä kautta Kokemäenjoen latvavesistä. Siihen laskee vain metsä- ja suoalueilta tulevia ojia. Järven syvimmät kohdat ovat noin 30 metriä.

Nykytila ja suojelu

Suojelusta huolehtii vuonna 2008 perustettu Renkajärven suojeluyhdistys, jossa on yli 200 jäsentä. Yhdistys toimii aktiivisesti sen eteen, että Renkajärvi säilyy puhtaana myös tulevaisuudessa.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kyläkeskittymiä ovat Vuohiniemi, Myllykylä ja Rimmilä. Renkajärven ympäristössä on nykyisin melko vähän pysyviä asukkaita. Vuohiniemen kyläkoulu lakkautettiin 1970-luvulla, posti lopetettiin 1990-luvulla ja viimeinen kauppa 2000-luvun alussa. Palveluita tarjoavat vielä kirjastoauto ja kauppauto. Järven rannalla on yli 200 vapaa-ajan asuntoa. Renkajärvi on ollut jo 1930-luvulta lähtien suosittu mökkijärvi. Siksi virkistyskäyttö ja kalastus ovat tärkeimmät käyttömuodot.

Seudun historiaa

Tarut ja tositarinat

Renkajärvessä on kahdeksan saaren jono. Jättiläinen tuli pohjoisesta ryöstämään viljavaa hämäläistä maata. Hän sulloi säkin täyteen maata, heitti sen selkäänsä ja lähti astelemaan kotia kohti. Säkissä oli reikä, josta valui jokaisella askeleella maata. Näin syntyivät Renkajärven saaret: Kaitasaari, Niinisaari, Lammassaari, Vohlisaari, Koulunsaari, Häntäsaari, Patasaari, Salmialansaari.

Renkajärven yli on kulkenut viikinkiajoista lähtien talvitie Hämeenlinnasta Turkuun. Järven ranallata löytyi vuonna 1906 hopeakätkö, jonka rahat ja korut ovat peräisin 1040-luvulta. Luurilan talon mailta löytyneet esineet ovat nähtävissä Kansallismuseossa viikinkiajan vitriineissä. Löydön tunnetuin esine on Luurilan tai Hattulan lintu, josta on tehty Kalevala-koru.

Valokuvia

Musiikkia

Julkaisut

Aiheesta muualla