Rusutjärvi (21.083.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








3 344 100 m³
0,00334 km³
3 344 100 000 l

Rusutjärvi är en ganska stor insjö i Vantaa (21) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Rusutjärvi
Sjönummer: 21.083.1.001
Avrinningsområde: Haukkalanojan valuma-alue (21.083)
Huvudavrinningsområde: Vantaa (21)

Basuppgifter

Yta: 132,71 ha
Djup: 3,58 m
Medeldjup: 2,52 m
Volym: 3 344 100 m³0,00334 km³
3 344 100 000 l

Strandlinje: 5,43 km
Höjd över havet: 45,7 m

Administrativa områden

Kommun: Tuusula
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

11 syyskuu 2018 11:00:00
Rikligt med alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (uimaranta)

3 syyskuu 2018 12:00:00
Rikligt med alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (uimaranta)

28 elokuu 2018 11:30:00
Lite alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (uimaranta)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Suutari, Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 25' 37.92", 24° 58' 47.64"

Järven erityispiirteet

Rusutjärvi ilmakuva2012.jpg

Vesikasvillisuutta on kartoitettu ilmakuvin.

Rusutjärvi on pieni, matala ja rehevä, veden ollessa lievästi savisameaa. Järven mataluuden vuoksi lämpökerrostuneisuutta esiintyy vain talvella jääpeitteen aikaan. Järven pinta-ala on 132,71ha ja järven syvin kohta on 3,58m. Valuma alue on 9,6 km², josta on peltoa 27%.

Rusutjärvi laskee Vuohikkaanojaa pitkin Tuusulanjärveen. Rusutjärveen laskee kolme suurempaa puroa, Kolistimenoja, Kirjokallionoja ja Rusutjärvenoja. Rusutjärvi saa vettä myös itärannan harjualueen pohjavesistä. Harjualue on tärkeä pohjavesialue ja siellä sijaitsee Tuusulan seudun vesilaitoksen vedenottamo.

Päijänne-tunnelin veden johtamisen ansiosta järven vesi vaihtuu nykyisin kaksi kertaa vuodessa luontaisen yhden kerran sijasta ja lisävedellä on onnistuttu alentamaan fosforipitoisuutta.

Rusutjärven vedenlaatu luokiteltiin yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan välttäväksi sekä jaksolla 1994 - 1997 että 1998 - 2000 korkeista ravinnepitoisuuksista ja toistuvista sinileväkukinnoista johtuen (Uudenmaan ympäristökeskus 2002). Vesistöt luokitellaan nykyään ekologisin perustein ja niiden tilaa verrataan järvityypin mukaiseen luonnontilaan. Rusutjärven järvityyppi luokitusjärjestelmässä on runsasravinteiset järvet. Vuoden 2013 ekologisen luokittelun mukaan pohjaeläimistö ja ravinnepitoisuudet ovat tyydyttävällä tasolla, mutta kasviplanktonin suuri biomassa ja sinilevien esiintyminen sekä kalaston suuri biomassa ja särkikalavaltaisuus laskevat ekologisen luokan välttäväksi

Lähde: Rusutjärven tilan kehitys 1984-2016. Tarkkailuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Nykytila ja suojelu

Järven tila: välttävä

Päijännetunnelista on johdettu vettä Rusutjärveen vuodesta 1992 alkaen. Vettä johdetaan Tilloonlahdelle (Rusutjärven eteläosaaan) kesäkuukausina. Rusutjärven kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus on alentunut noin kolmanneksella lisäveden laimennusvaikutuksesta tasolta 60 - 90 μg/l tasolle 40 - 60 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus nousee kesän aikana jopa yli kaksinkertaiseksi sisäisen kuormituksen takia. Myös fosfaatin pitoisuudet ovat pienentyneet lisäveden johtamisen jälkeen. Kohonneet fosfaattiarvot voivat johtua korkeasta pH-arvosta, joka aiheuttaa fosfaatin liukenemista sedimentistä. Vuoden 2004 kohonnut fosfaattipitoisuus liittynee kesäsateen mukana tulleeseen hajakuormitukseen. Kokonaistypen kesäajan keskiarvot ovat jonkin verran laskeneet vuoden 1992 jälkeen. Ennen lisäveden johtamista kokonaistypen pitoisuus oli keskimäärin 1200 μg/l ja jälkeen 1000 μg/l. Vuosina 1989 ja 1990 kokonaistypen kesäkeskiarvot olivat seurantajakson korkeimmat.

Vesikasvillisuutta niitetään joka vuosi ja niitetty kasvusto siirretään pois järveltä. Vuodessa niitetään aina kolmannes rantaviivasta. Vesikasvien kasvua rajoittaa myös Rusutjärven jyrkähköt rannat.

Rusutjärven rannoilla on tehty pienruoppausta kuusi kertaa järven kyläyhdistyksen toimesta. Ruopattu massa on siirretty pelloille.

Rusutjärven eteläpuolelle on perustettu Kirjokallionojankosteikko vuonna 2002. Lisäksi Rusutjärvenojan suulle on rakennettu pengerrakennelma suodattamaan vettä.

Rusutjärvi laskee suoraan Vuohikkaanojaa pitkin Tuusulanjärveen. Vuohikkaanojan varrelle on rakennettu laskeutusojaketju vuosina 1995-1997.

Järveä on hapetettu talvikuukausina. Järven talviaikaisella hapetuksella pyrittiin estämään kalakuolemia ja fosforin vapautumista sedimentistä. Tällä hetkellä hapetusta ei tehdä.

Näkösyvyys vaihtelee 40 senttimetristä yli metriin. Pintaveden pH-arvot ovat kesäisin selvästi emäksisiä, yli kahdeksan. Kesäkuun kasviplanktonin biomassa on yleensä ollut alle 10 mg/l, mutta elokuussa selvästi korkeampi. Sini-, pii, ja kultalevät ovat vallitsevia alkukesällä ja sinilevät runsastuvat elokuussa. Loppukesän leväbiomassat ovat vaihdelleet vuosina 1984 - 2016 välillä 5 - 35 g/m3.

Lähde: Rusutjärven tilan kehitys 1984-2016. Tarkkailuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä


Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ankeriaat 2008.JPG

Ankeriaan poikasia

Järvessä esiintyviä kalalajeja ovat kiiski, hauki, sorva ja ruutana. Rusutjärvi on Särkikalavaltainen vesistö. Järveen on istutettu ankeriasta, kuhaa, haukea, toutainta, madetta, karppia, siikaa ja peledsiikaa.

Linnustoltaan Rusutjärvi on hyvä alkukesän yölaulajakohde. Uudenmaan lintupaikkaoppaan mukaan järven ympäristössä voi kuulla useita satakieliä ja ruoko-, luhta-, viita- ja rytikerttusia. Yölaulajien kannalta parhaat alueet sijaitsevat järven etelä- ja länsirannoilla.

Vuonna 1998 alkaneet niitot ovat vähentäneet voimakkaasti sille herkkiä lajeja ja järven kasvillisuus on yksipuolistunut merkittävästi. Ilmaversoiset lajit, erityisesti järviruoko, mutta myös järvikorte olivat vähentyneet. Sen sijaan järvikaisla oli runsastunut. Kelluslehtisistä ulpukka on hyötynyt ja uistinvita on vähentynyt. Ulpukkakasvutoja on eniten ruopatuilla alueilla.

Runsas särkikalakanta vaikuttaa eläinplanktonyhteisöön. Rusutjärvellä on vähän suuria vesikirppuja, jotka ovat tehokkaita kasviplanktonin laiduntajia. Rusutjärvellä toteutetaan tutkimus vuosina 2016 ja 2017, jolla selvitetään tarkemmin sulkasääsken esiintymistä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan arvioida tehokalastuksen jatkamisen edellytyksiä.

Lähde: Rusutjärven tilan kehitys 1984-2016. Tarkkailuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven valuma-alue on melko peltovaltainen ja tiheään asuttu. Valuma-alueen maaperästä savea on noin puolet, soraa neljännes ja hiekkaa neljännes.

Itärannalla on sijaitsee kunnan EU-uimaranta (osoite: Hiekkarannankuja), seurakunnan leirikeskus + ranta ja leirikeskus Metsäpirtti. Länsirannalla on mm. kylän uimaranta ja venepaikkoja. Järven virkistyskäyttöä haittaavat mm. säännöllisesti esiintyvät sinileväesiintymät.

Vapaa-ajan kalastus on suosittua.

Tarut ja tositarinat

Seuranta ja tarkkailu

Rusutjärven veden laatua ja kasviplanktonia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1984 alkaen. Lisäksi järven sedimenttiä, pohjaeläimistöä ja kalastoa on tutkittu pitkään.

Rusutjärven vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien, jolloin vesinäytteitä otettiin useimmiten talvisin. Ympäristöhallinnon ympärivuotinen seuranta Rusutjärvellä aloitettiin vuonna 1984 ja lopetettiin vuonna 2008. KUVES on vastannut vedenlaadun seurannasta vuodesta 2009 lähtien. Seurantaohjelmat ovat vaihdelleet jonkin verran 30 vuoden aikana. Näytteistä on määritetty kokonaistyppi ja -fosfori, liukoiset ravinteet ja lisäksi on eri syvyyksiltä mitattu lämpötila, happi, pH ja usein myös sähkönjohtavuus. Kesäajan näytteistä on määritetty a-klorofylli ja kasviplankton.

ELY-keskus ja KUVES ovat ottaneet pohjaeläinnäytteet Rusutjärven syvänteeltä vuosina 2011 ja 2014, vuosina 1987 - 1990 näytteitä otetiin kuudesta näytepisteestä. Eläinten määrä on vähentynyt vuoden 1990 jälkeen, mutta lajisto ei ole muuttunut. Eläinlajisto ilmentää heikentyneitä happioloja ja järven rehevyyttä.

Lähde: Rusutjärven tilan kehitys 1984-2016. Tarkkailuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä


Aiheesta muualla

Rusutjärvi-seura