Ruutinlampi (23.061.1.004)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








108 260 m³
1,0826e-4 km³
108 260 000 l

Ruutinlampi on melko pieni järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ruutinlampi
Järvinumero: 23.061.1.004
Vesistöalue: Sitarlanjoen - Härkäjoen alue (23.061)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)

Perustiedot

Pinta-ala: 8,32 ha
Syvyys: 1,71 m
Keskisyvyys: 1,3 m
Tilavuus: 108 260 m³1,0826e-4 km³
108 260 000 l

Rantaviiva: 1,47 km
Korkeustaso: 66,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

5 lokakuu 2002
Ruutana (kala) (2,762 kg)
Liinalikoranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Säyne (kala) ja Toutain

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Ruutana (kala)

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Ruutinlampi ilmasta

Ruutinlampi sijaitsee Lohjan (ent. Nummi-Pusulan) Kaukelan kylässä. Lammen pinta-ala on noin 9 ha ja syvyys keskimäärin 1,2 m. Maksimisyvyys on 1,7 m. Lampeen ei tule puroja.

Nykytila ja suojelu

Lampea vaivaa rehevöityminen, erityisesti vesirutto, mutta myös ulpukka ja uistinvita. Runsas kasvimassa kuluttaa talvella järvestä hapen ja edistää lammen umpeenkasvua. Pohjassa on useita metrejä paksu sedimenttikerros, johon on kertynyt runsas ravinnevarasto.

Lammen tilaa on seurattu vuodesta 1986 alkaen sekä paikkakuntalaisten että Ympäristökeskusten toimesta ja siitä on käytettävissä runsaasti tutkimustietoa.

Vesikasveja pyritään poistamaan vuosittain n. 60 tonnia. Talvisin järveä hapetetaan, millä pyritään estämään ravinteiden siirtymistä pohjasedimentistä veteen ja säilyttämään kalakanta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lammessa esiintyviä kalalajeja ovat: ahven, hauki, karppi, ruutana ja suutari. Vuonna 2002 järvestä saatiin nuotalla 2,762 kg kokoinen ruutana ja se pääsi tuolloin Suomen ennätyskala-rekisteriin. Talvisin esiintyy hapen puutteesta johtuvia kalakuolemia.

Huhti-toukokuussa 3 päivänä 2008 suoritetussa linnustoselvityksessä havaittiin seuraavat lintulajit: haapana, harmaahaikara, laulujoutsen, metsäviklo, naurulokki, pajusirkku, punavarpunen, rantasipi, satakieli, sinisorsa, taivaanvuohi, tavi, telkkä, västäräkki.

2010-2011 havaittiin lammen lähellä olevan talon pihalla lintulajit: harakka, harmaapäätikka, hömötiainen, järripeippo, keltasirkku, kirjosieppo, kiuru, kottarainen, kuusitiainen, käpytikka, mustarastas, närhi, peippo, pikkuvarpunen, punarinta, punatulkku, räkättirastas, sepelkyyhky, sinitiainen, talitiainen, teeri, tikli, varis, varpushaukka, viherpeippo, vihervarpunen, västäräkki.

Liinalikoranta 17.7.2010

Asutus ja vesistön käyttötavat

Lammen ympärillä on 5 vakituisia asuntoa ja 12 kesäasuntoa. Valuma-alueesta 1,23 km2 noin 1/3-osa on viljeltyä maata.

Lammella harrastetaan uimista ja kalastusta.

Lammen yhteisrantapaikkaa kunnostetaan virkistystarkoituksiin, kylän kokouspaikaksi ja lammella tehtävien hoito- ja tutkimustoimenpiteiden tukikohdaksi.

Tarut ja tositarinat

Kaskeajat tulivat Kaukelaan 1500-luvun alussa. Vuonna 1540 kylässä oli 6 maataloa. Ruutinlammen rannalle muodostui Rutila-niminen kylä, joka myöhemmin sulautui Kaukelaan. Järvellä on liotettu pellavaa 1940-luvun loppuun asti.

Aiheesta muualla