Sahajärvi eli Hautjärvi (18.071.1.001)
Sahajärvi eli Hautjärvi on pieni järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Sahajärvi eli Hautjärvi (18.071.1.001)/Hautjärven ranta
22. kesäkuu 2016 12:15
Mäntsälän kunnan virallin...
Järven erityispiirteet
Sahajärvi eli Hautjärvi sijaitsee Mäntsälän koillisosassa. Sahajärven suurin syvyys on 10,42 metriä ja keskisyvyys 4,25 metriä. Sahajärven vedenkorkeutta on laskettu 1950-luvulla. Töiden yhteydessä perattiin järveen laskeva Hanhioja ja sen sivuhaarat. Vedenpinnan lasku on ilmeisesti ollut noin puoli metriä.
Sahajärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi sekä vuoden 2008, 2013 että 2019 luokituksessa. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä ja biologisten tekijöiden luokitus tyydyttävä vuoden 2013 luokituksessa. Sahajärven osalta ekologinen tavoitetila on ollut tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Sahajärvi on rehevä ja savisamea järvi. Järvellä on todettu sinileväesiintymiä.
Sahajärven kaakkoisosaan rajautuu Hautjärven 2-luokan pohjavesialue.
Veden laatu
Sahajärvi voidaan luokitella reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (41 µg/l) ja klorofyllipitoisuutensa (18 µg/l) perusteella. Sahajärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 763 µg/l. Sahajärvellä esiintyy kesäaikaan happivajausta pohjan läheisessä kerroksessa.
Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Sahajärven kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus ovat laskeneet, mutta kokonaistyppipitoisuus on kasvussa.
Nykytila ja suojelu
Ekologiselta tilaltaan Sahajärvi on luokassa tyydyttävä. Sahajärveltä otetaan näytteitä kolmen vuoden välein.
Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017. Paula Luodeslampi
Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus otti näytteitä Sahajärveltä kesällä 2018 kesäkuussa ja elokuussa. Pintavedestä otettujen näytteiden tulokset: Klorofylli a, 24 µg/l. Kokonaisfosfori, 38µg/l. Kokonaistyppi, 8µg/l. Hapen kyllästysaste 104% ja Happi, liukoinen 10mg/l.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sahajärvessä esiintyy särkeä, lahnaa, ahventa, kuhaa ja haukea. Järvessä on myös ilmeisesti salakkaa ja madetta. Järveen on istutettu kaloja ja täplärapua. Sahajärven kalaston koostumusta tutkittiin vuonna 2005. Tutkimuksen mukaan kuhien kasvu on Sahajärvessä hidasta. Sahajärvellä on tehty nuottauksia vuosina 2007 ja 2008.
Sahajärven ilmaversoisvyöhyke koostuu järviruooista ja saroista. Myös järvikortetta esiintyy. Näiden edessä ulapallepäin mentäessä on ulpukoita ja palpakoita.
Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Sahajärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2003, 2006, 2009 ja 2012. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 6,5 % vuonna 2003, 64,2 % vuonna 2006, 0,02/1,3 % vuonna 2009 ja 1,0 % vuonna 2012. Sahajärvellä on tutkittu myös pohjaeläimiä vuonna 2009.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 15.12.2010 Hautjärven alueelle on esitetty keskitetyn vesihuollon järjestämistä, mutta toimenpiteisiin ei ole ainakaan vielä ryhdytty. Sahajärven valuma-alueella on noin 18 % peltoja, mutta alueella ei ole yhtään suojavyöhykkeitä. Kunnostussuunnitelman laskelmien mukaan Sahajärven ulkoisesta fosforikuormituksesta 77 % aiheutuu peltoviljelystä, joten suojavyöhykkeiden puuttuminen on suuri puute.
Sahajärvellä toimii Sahajärviyhdistys ry ja Sahajärven osakaskunta. Sahajärvellä on yleistä virkistyshyötyä kuntalaisille ja järven länsipuolella sijaitsee kunnan virkistysalue. Ranta-asutusta on melko paljon. Sahajärvellä on kaksi kunnan uimarantaa. Toinen rannoista sijaitsee Sahajärven virkistysalueella, toinen järven eteläpäässä. Uimarannan yhteydessä on myös luontopolku.
Tarut ja tositarinat
Seuranta ja tarkkailu
Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Sahajärven veden laatua vuosittain 2001-2003 sekä vuosina 2006, 2007, 2009 ja 2012. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein, eli seuraava näytteenotto tapahtuu vuonna 2016.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Sahajärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018. Näin ollen Sahajärvestä saadaan jatkossa tietoa joka toinen vuosi.
Aiheesta muualla
Julkaisut
Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)
