Sauninjärvi (35.593.1.005)
Sauninjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Sauninjärvi sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan länsipuolella ja laskee vetensä Karhejärven Pahaniemenselkään. Sauninjärven eteläosaan laskee Suurlammin vedet sekä oja, jonka varrella sijaitsee melko runsaasti peltoja. Myös järven pohjoispuolella on peltoa sekä haja-asutusta. Hajakuormituspaine on siten varsin suuri.
Maksimisyvyys: 2,5 m
Veden keskiviipymä: 85 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Sauninjärven vedenlaatua on tutkittu talvella 1989, 1990, 2004 ja 2015.
Veden vaihtuvuus on Sauninjärvessä melko nopeaa, ja vedenlaatukin voi siten vaihdella nopeasti sääolosuhteiden ja valumaolojen mukaan. Sauninjärven vesi on peruslaadultaan melko ruskeaa ja runsashumuksista. Veden väriluku vaihteli lievästi ruskeasta ruskeaan ja veden humusleima vahvasta voimakkaaseen. Runsashumuksisuudesta johtuen vesi on luonteeltaan melko hapanta. Talvisin veden pH on laskenut lähelle tasoa 6,0, jota voidaan pitää esimerkiksi rapujen kannalta kriittisenä tasona. Talvella 2015 veden pH pysyi hiukan korkeampana ja sitä voitiin pitää järvivesille normaalina. Kesäaikaan veden pH on luontaisesti levien perustuotannon ansiosta korkeampi kuin talvisin. Kesällä 2004 veden pH olikin kohonnut lähelle neutraalia. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on normaali.
Ravinnetaso on valuma-alueelta tulleen kuormituksen seurauksena voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuus on vaihdellut tutkittuina ajankohtina paljon. Pienimmillään fosforipitoi-suus oli talvina 1990 ja 2015, jolloin se oli lähellä lievästi rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Kesällä 2004 fosforipitoisuus oli reheville ja talvella 1989 jopa erittäin reheville vesille ominainen. Korkea rehevyystaso mahdollistaa voimakkaan levätuotannon. Kesällä 2004 levää todettiinkin varsin run-saasti. Klorofyllipitoisuuden perusteella levän määrä oli erittäin reheville vesille ominainen.
Happitilanne on ollut talvisin tyydyttävällä tasolla. Pintavedessäkin hapen kuluminen on ollut voima-kasta. Hapen kuluminen on voimakasta korkean rehevyystason ja humusleiman takia. Kesällä 2004 happitilanne oli pintavedessä melko hyvä. Järven mataluuden takia happitalouden häiriöt eivät ole kesäisin todennäköisiä.
Sauninjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät luonnontasoa suurempi ravinnetaso, veden hapahko luonne sekä humuksen runsas määrä.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015
