Sulamajärvi (04.112.1.489)

Hoppa till: navigering, sök












Sulamajärvi är en medelstor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Sulamajärvi
Sjönummer: 04.112.1.489
Avrinningsområde: Ala-Saimaan lähialue (04.112)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 97,81 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 12,24 km
Höjd över havet: 98,2 m

Administrativa områden

Kommun: Juva
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Järvilohi, Kuore, Muikku, Nieriä, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 41' 40.92", 27° 43' 57.72"

Järven erityispiirteet

Sulamajärvi on pieni ruskeavetinen mutta puhdas järvi Juvan ja Mikkelin (ent. Anttolan) rajalla, suurin osa eli läntinen puoli järvestä kuuluu Mikkeliin. Kapea ja matala salmi järven "L-taitoksen" kohdalla jakaa vesialueen kahteen osaan. Järvi saa vetensä ympäröivistä lammista ja laskee Riihijärven kautta etelään ja sieltä Saimaaseen. Keskisyvyys on melko pieni (muutaman metrin luokkaa), vaikka syviäkin kohtia löytyy (jopa yli 20 m:n syvänteitä on mitattu).

Nykytila ja suojelu

Vesistö ei ole tietääkseni suojelun piirissä, mutta vesipiirin määräyksestä (1980-luvulta) järven pintaa säädellään laskuojan padon avulla. Järvi on saanut olla vuosikymmenet melko rauhassa mm. asutukselta, ja kalastuskin on lähinnä kesällä tapahtuvaa kotitarvepyyntiä. Järven rantametsissä on tehty jonkin verran hakkuutöitä, mutta yleensä suojakaistan takana. Järven itärannalla kulkee noin 0,5 km:n matkalla retkeilypolku, joka on osa Hiidenmaan retkeilyreitistöä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvessä elää "peruskalojen" ahvenen, särjen, hauen, mateen ja lahnan lisäksi siikaa, jota on myös aika ajoin istutettu järveen (viimeksi 2010). Myös rapuja on takavuosina istutettu, mutta pysyvästä rapukannasta ei ole varmuutta. Järven vakiolintuja ovat mm. kuikka, joutsen, isokoskelo, heinäsorsa sekä kalalokki ja kalatiira. Rantakallioilla tapaa keväisin mm. teeriä soitimella, rannoilla vierailee silloin tällöin kurkia. Nisäkkäistä veden äärellä viihtyvät mm. kanadanmajava ja piisami sekä minkki.

Rannat ovat osin kallioisia, osin ruovikkoisia. Osalla rannoista lojuu vuosikymmeniä sitten kaatuneita puun runkoja, hakoja. Järven pohja on rantoja myöten enimmäkseen mudan ja liejun peitossa, siellä täällä on kuitenkin pienialaisia kovapohjaisia hiekkarantoja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven länsirannalla on pari ympärivuotista asuintaloa, toinen niistä on maatila. Peltoja rajoittuu järveen vain muutaman sadan metrin matkalta. Kesäasuntoja on kaikkiaan kymmenkunta. Vesistö on enimmäkseen virkistyskäytössä, uima- ja talousvetenä. Kuivina kausina vettä käytetään vähäisessä määrin myös kasteluun. Kesäisin järvellä liikkuu muutama moottorivene.

Tarut ja tositarinat

Järven lähistöllä asuneet voivat kertoa lukemattomia tarinoita ja merkillisiä tositapauksia menneisyyden talonpoikaiskulttuurista. Suomalaiskansalliseen tapaan seudulla on koettu monia riidanaiheita sekä vesistön että rantamaiden käytöstä.

Taruista ja tarinoista voi kertoa lisää mm. luontomatkailuyrittäjä Opas-Tiina [1].

Aiheesta muualla

Sulamajärven historiaan ja nykypäiväänkin kuuluu oleellisesti läheisen (n. 2-3 km järvestä) Neitvuoren-Luonterin luontokokonaisuus [2]. Hiidenmaan retkeilyreitistö ulottuu myös Neitvuorelle ja sivuaa mm. Luonterin rantoja. Lisää aiheesta sivustolla Hiidenmaan retket ry [3].

Kuvia Neitvuoresta, Sulamajärvestä ja Hiidenmaan reitistöstä (malamuutti.com) [4].

Luonterista saa lisätietoa mm. ympäristöhallinnon sivulta Ympäristö.fi [5].

Hämtad från "http://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sulamajärvi_(04.112.1.489)&oldid=414128"