Suontee (yhd.)

Hoppa till: navigering, sök

Suontee är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Mellersta Finlands och Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Mellersta Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Suontee
Sjönummer: 14.841.1.001, 14.851.1.001
Avrinningsområde: Suonteen lähialue (14.841), Suonteen lähialue (14.851)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 14 254,7 ha
Djup: 43,65 m
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 627,254 km
Höjd över havet: 94,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

26 heinäkuu 2018 18:08:00
25 °C
Taikinaniemi2

26 heinäkuu 2018 18:08:00
Inga alger
Taikinaniemi2

17 heinäkuu 2018 13:30:00
Lite alger
Myllylahti

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 43' 43.32", 26° 23' 10.32"

Järven erityispiirteet

Suontee on noin 38 km pitkä järvi ja kuuluisa puhtaudestaan sekä kauneudestaan. Suontee on 34. suurin järvi ja pinta-alaltaan 149 km² sekä saaria siellä on 534 kpl. Suontee on kymijoen vesistön Sysmän reitin latvajärvi ja se jakautuu pohjois- ja eteläosaan. Suontee on suhteellisen matala, kirkasvetinen järvi Joutsan, Hirvensalmen ja Pertunmaan kuntien alueella. Järven suurimmat selät ovat Saposelkä, Kataatselkä, Hautoselkä, Kämpinselkä ja Kotkatselkä.

Suontee-järven pohjoisosa on matalaa ja rehevää, eteläosa karua ja saaristoista. Pohjois-Suonteen yläosa Häränniemi ja Saposelkä ovat lievästi reheviä ja ruskeavetisiä. Alempana, Kataatselkä, on karu ja kirkasvetinen. Kapean salmiosuuden jälkeen aukeaa Etelä-Suontee, joka on karu ja kirkasvetinen. Keski-Suomen maakuntaan kuuluu koko Suonteen pohjoisosa ja Etelä-Suonteen pinta-alasta hieman yli puolet. Suontee kuuluu Natura 2000 -kohteisiin.

Järveä ympäröivät loivapiirteiset rehevät metsäalueet sekä runsaasti kallioisia pikkusaaria. Rannat ovat huomattavassa määrin kallio-, lohkare- ja kivikkorantoja, mutta alavimmilla rannoilla on myös hiekkarantoja. Rajauksen metsät ovat vanhoja luonnontilaisia lehtipuuvaltaisia metsiä, jotka ovat tärkeitä mm. linnuston suojelussa.

Nykytila ja suojelu

Suonteen näytteenottopiste (3) sijaitsee Saponselällä, Leppäsaarien lounaispuolella. Pintaveden happitilanne on ollut hyvä, vuosittainen happipitoisuus on keskimäärin yli 9 mg/l. Kaatatselällä happitilanne on ollut hyvä myös pohjan läheisyydessä. Lahtialueilla on ollut lievää tai selvää hapen vajausta pohjan läheisyydessä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan suurin osa Suonteesta kuuluu luokkaan erinomainen. Häränniemi-Saponselkä (Ylä-Suontee), jota kuormittaa alueen turvetuotanto, on luokassa hyvä.

Viimeisin vedenlaatu tutkimus näytteenottopisteessä 3 on tehty 21.3.2012 ja tekijänä oli Keski-Savon ELY. Sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Näkösyvyys oli hyvä. Alusveden hapettomuutta esiintyi 7 metrissä. Myös Suonteen näytteenottopisteessä 2 Saposelällä on tehty vedenlaatu tutkimusta 29.8.2012 ja tekijänä oli Nabs Labs, Oulu.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesialueen kuikkakanta on Suomen tiheimpiä, ja matalat selät ovat erittäin tärkeitä linnuston levähdysalueita. Rajaukseen sisältyy myös muutamia lokkiluotoja, joilla pesii mm. yksittäisiä selkälokkipareja ja pieni kalatiirayhdyskunta. Pohjoisosassa sijaitseva Saposelkä kerää muuttoaikoina sulaan runsaasti vesilintuja. Lintuja voi parhaiten katsella Vallasjoen suulta venerannasta. Laulujoutsenia on parhaimmillaan laskettu 170. Saman verran on paikalla nähty sinisorsia, lisäksi 420 isokoskeloa ja 160 haapanaa. Lajistoa: vesilintuja, yölaulajia, rantakanoja, kahlaajia.

Hyvän muikkukannan vuoksi ahven ja taimen kasvavat nopeasti. Taimenkanta on istutusten varassa, sillä Suonteeseen tai Suonteesta ei laske merkittäviä virtavesiä. Pysyvän ja luontaisesti lisääntyvän taimenkannan muodostuminen Suonteeseen on hyvin epätodennäköistä vähäisten lisääntymisalueiden vuoksi.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Joutsan seutukunta: Suonteen veneily (Piispalan nuorisokeskus), Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys.