Selaaminen ominaisuuksittain
Järvi-meriwikistä
This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.
Luettelo tuloksista
- Kallavesi (yhd.)/Pajuluoto, avovesi + (Pajuluodon ympärillä oleva avovesialue.)
- Pimijärvi (17.006.1.003)/Pimijärvi, Myrskylän + (Pakilan osakaskunnan yhteinen alue, venevalkama)
- Pielinen (04.411.1.001)/Paksulaksi + (Paksulaksi on lahti Pielisellä.)
- Herustenjärvi (i) (21.062.1.004)/Palkkisillantie + (Palkkisillantie)
- Palojärvi (22.003.1.004)/Palojärvi, eteläosa + (Palojärven eteläpään kapeikko ja Mustalahti)
- Palokkajärvi (14.291.1.001)/Tourujoki + (Palokkajärven vedet laskevat Tourujokea pitkin Jyväsjärveen. Osa joen rannasta on luonnonsuojelualuetta.)
- Kallavesi (yhd.)/Paloniemen uimaranta + (Paloniemen uimaranta on Kuopion kaupungin ylläpitämä pieni yleinen [[uimaranta]] Etelä-Kallavedellä.)
- Kallavesi (yhd.)/Paloniemi + (Paloniemi on Etelä-Kallaveteen työntyvä niemi.<br><br>Paloniemen kärjessä sijaitsee [[Kallavesi (yhd.)/Paloniemen uimaranta|pieni yleinen uimaranta]].)
- Pienivesi (14.917.1.002)/Pankajoki + (Pankajokea pitkin Pienivesi purkaa vetensä Peruveden Myllyselkään.)
- Siikasenjärvi - Pankajärvi (14.915.1.015)/Pankajärvi + (Pankajärvi on melko kirkasvetinen, mutta s … Pankajärvi on melko kirkasvetinen, mutta sameus lisääntyy pohjaa kohti mentäessä. Vesi on väriltään ruskeaa ja järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkien hyvä/ tyydyttävä välille. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.</br></br>Nykytila</br></br>Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1994-95 ja 2004-05. Pankajärven 084 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 31.8.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Lehtivihreä oli välttävä. Kokonaisfosfori oli hyvä. Väriluku oli 1 ja 5 metrissä hyvä ja järven pohjalla tyydyttävä. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 5 metrissä erinomainen. mutta alusvedessä oli vakavia happiongelmia (2%). Rautapitoisuus pohjalla oli 2100 µg/l.</br></br>Lähde: Valtion ympäristöhallinto.0 µg/l. Lähde: Valtion ympäristöhallinto.)
- Kuhnamo (14.332.1.001)/Pankkisilta + (Pankkisilta eli Kotakennäänsalmen silta on Kuhnamon ylittävä maantiesilta.)
- Kuikkalampi (59.982.1.006)/Panssarieste + (Panssarieste päättyy lampeen.)
- Kallavesi (yhd.)/Papinsalo + (Papinsalo on saari Etelä-Kallavedellä. Papinsalon pinta-ala on noin 62 ha.)
- Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Pappi + (Pappi on saari Juurusvedellä.)
- Kiuruvesi (04.523.1.001)/Pappilan uimaranta + (Pappilan uimaranta on Kiuruveden kaupungin ylläpitämä [[uimaranta]] Kiuruvedellä.)
- Kaavinjärvi (04.731.1.001)/Pappilanlahti + (Pappilanlahti on lahti Kaavinjärvellä.)
- Salamajärvi (14.454.1.006)/Paratiisi + (Paras paikka maailmassa.)
- Paraisten ja Nauvon välinen vesialue/Lillholmen + (Pargas stads simstrand. Sandstrand med vassruggar vid kanterna.)
- Horonjärvi (14.715.1.002)/Parikanlahti + (Parikanlahti on lahti Horonjärvellä.)
- Pyhäjärvi (04.391.1.001)/Tokkarinranta, Parikkala + (Parikkalan Pyhäjärvi,Papinniemenselkä, Tokkarinranta)
- Tyrjänjärvi (03.040.1.001)/Parikkala, Tyrjänjärvi + (Parikkalassa valtakunnan rajalla oleva Tyrjänjärvi)
- Tyrjänjärvi(03.040.1.001) Parikkala + (Parikkalassa valtakunnanrajalla oleva Tyrjänjärvi.)
- Kirkkojärvi (35.535.1.001)/Vuorijoki + (Parkanon Kirkkojärveen Vuorijärvestä laskeva joki.)
- Kuolimo (04.141.1.001)/Partakoski, Savitaipale + (Partakoski sijaitsee Saimaan ja Kuolimon v … Partakoski sijaitsee Saimaan ja Kuolimon välisellä kapealla kannaksella 9 kilometriä Savitaipaleen keskustasta pohjoiseen. Kylässä on kaksi koskea Partakoski ja Kärnäkoski. Täällä on säilynyt linnoituksen jäänteitä 1700- 1800-luvuilta sekä mylly ja saha. Lappeenrantaan on noin 50 kilometriä ja Mikkeliin 70 kilometriä matkaa.</br></br>Partakosken talousalueeseen kuuluvat seuraavat kylät: Vanha Kärnä, Uusi Kärnä, Koskei, Pylkönniemi, Parranniemi, Partakoski, Kautainniemi, Orrai, Tinaniemi ja Ruskia.</br></br>Partakosken kyläläiset ahersivat kolme vuotta historiapiirissä. Sen tuloksena valmistui v. 1996 Partakosken ja lähikylien historia. Kirja on myynnissä Kelloliike Lamminpäässä.</br></br>Kylän palveluita ovat kyläkauppa ja ravintola, kahvila, venelaiturit, polttoainejakelu, kaasupullomyynti ja saunavuokraus. Kylällä toimii martat, kaksi metsästysseuraa ja kyläyhdistys.at, kaksi metsästysseuraa ja kyläyhdistys.)
- Iso-Sämpiä (14.914.1.009)/Partakoski + (Partakoski sijaitsee Sämpiänsalmessa, Ison … Partakoski sijaitsee Sämpiänsalmessa, Ison ja Pienen Sämpiän välissä. Partakosken pudotuskorkeus on vain 0,2 m, mutta suuren virtaaman vuoksi koko salmialue soveltuisi lohikalojen poikas- ja lisääntymisalueeksi.</br></br>Lähde: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.n kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.)
- Kallavesi (yhd.)/Parviaisniemi + (Parviaisniemi on Neulaniemestä Pohjois-Kallaveteen työntyvä niemi.)
- Paskolammi (35.283.1.002)/Paskolammin uimaranta + (Paskolammin uimaranta on uimaranta Paskolammilla.)
- Lumijärvi (54.073.1.001)/Pato + (Pato ja kalaporras.)
- Leuvanjärvi (57.028.1.001)/Pato + (Pato laskuojassa)
- Haapajärven tekojärvi (84.088.2.001)/Patotie + (Patotie kulkee korkealla pengervallilla.)
- Lillträsk (81V062.1.007)/Pedersinpolku + (Pedersinpolku)
- Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Likomutka + (Pellavien liotuspaikka)
- Våtskär-Ölandet/Pellingin lossi + (Pellingin lossi)
- Kelujärvi (65.896.1.001)/Kelujärvi + (Penkereen länsipää)
- Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Puikkarinkärki + (Perinteinen telttapaikka Pyhäjärvellä. Kuuluu nykyisin lomakylän alueeseen.)
- Kuolimo (04.141.1.001)/Karhurinteen lomakeskus + (Perinteistä mökkeilyä kauniissa järvimaise … Perinteistä mökkeilyä kauniissa järvimaisemissa Etelä-Karjalan Savitaipaleella, Kuolimojärven rannalla! </br></br>Tarjoamme majoituspalveluita erilaisiin tarpeisiin. Ympäristöstä löytyy useita aktiviteetteja, mutta meillä vietät myös rauhallisen mökkiloman omassa rauhassasi kalastellen, uiden ja saunoen.</br></br></br>Yhteystiedot</br></br>Karhurinteen Loma, Ulla ja Pentti Junni</br></br> Karhurinteentie 25, 54800 Savitaipale</br></br>Varaukset ja tiedustelut helpoiten soittamalla</br></br>0400-497190</br></br>0400-346278</br></br>Varaukset myös matkatoimistosta (puh.nro alla)</br></br>In English/Russian, please, contact travel agency Saimaatours</br></br>Saimaatours +358-(0)5-4117722Saimaatours Saimaatours +358-(0)5-4117722)
- Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)/Pernoon riippusilta + (Pernoon riippusilta ylittää Kymijoen.)
- Peruvesi (14.916.1.005)/Peruveden uimapaikka + (Peruveden uimapaikka on Pertunmaan kunnan ylläpitämä [[uimapaikka]] Peruvedellä.)
- Peruvesi (14.916.1.005)/Volankoski + (Peruvedestä vedet jatkavat matkaansa Volan … Peruvedestä vedet jatkavat matkaansa Volanjokea pitkin Saittalampeen ja sieltä Volankosken, Hauta- ja Kilpilammen ja Juosolankoskesta Myllylampeen. Myllylammesta on vesiyhteys Lahnaveden Karankalahteen.</br></br>Kosket</br></br>Volankoskessa on myllypato ja pienvoimalaitos sekä kalojen nousueste. Mylly- ja Volanjoki ovat alle 100 metriä pitkiä virtavesiä, missä on yksittäisiä sora-alueita, mutta kerrokselliset poikaskivikot</br>puuttuvat. Maakunnallisesti arvokas kohde.</br></br>Juosolankoski on muutettu patoamisella ja patorakenne estää kalojen vaelluksen. Se on kuitenkin keskeisellä vaellusreitillä ja sen vuoksi kalataloudellinen kunnostus on tärkeää. Juosolankosken myllypadon alapuolinen koski on poikasalueena hyvä. Sen vuoksi tärkein kunnostustavoite on kalojen vaelluksen turvaaminen myllypadon ohi ja poikaskivikoiden säilyttäminen. Juosolanjoen alajuoksu on lietteinen ja loivien rantapenkkojen vuoksi kalataloudellista kunnostusta ei voi ulottaa alajuoksulle asti. Maakunnallisesti arvokas kohde.</br></br>Esalankosken lisääntymisalueet ovat vähäisiä ja kalojen vaellus Lahnaveden ja Esalankosken välillä on estynyt Juosolankosken myllypadon vuoksi. Joen kunnostusmahdollisuudet ovat erinomaiset kaltevuuden ja laajuuden vuoksi, mutta sitä ennen Juosolankosken vaellusmahdollisuus tulisi palauttaa. Esalankoskessa on ollut aikaisemmin uittoränni. Uoma on perattu ja pohja on pääsääntöisesti hiekkaa ja vain pieneltä osin kivinen. Esalankosken rantapenkat ovat korkeita. Maakunnallisesti arvokas kohde. </br></br>Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.n kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.)
- Valkiajärvi (04.922.1.079)/Petkeljärvi + (Petkeljärven kansallispuisto alkaa Petkeljärveltä. Kansallispuiston toisella puolella kesämökkiasutusta, mikä on lisääntynyt paljon 2010-luvulla.)
- Pyhänkosken alue (54.012)/Petäjäskosken silta + (Petäjäskosken silta on Pyhäjoen ylittävä maantiesilta.)
- Vähä Myllylampi (23.035.1.003)/Peurakorventie + (Peurakorventie)
- Luonetjärvi (14.295.1.015)/Luonetjärvi + (Peuraniemi on kaunis mäntyä kasvava niemi Luonetjärven itärannalla. Peuraniemen kohdalla on Luonetjärven syvin kohta, jonka syvyys on noin 20 m.)
- Pidisjärvi (53.041.1.001)/Pidisjärven uimaranta + (Pidisjärven yleinen uimaranta)
- Pieksänjärvi (14.793.1.001)/Pieksänjärvi + (Pieksäjärvi on järvi eteläsavossa Pieksämä … Pieksäjärvi on järvi eteläsavossa Pieksämäellä.Pieksämäen keskusta sijaitsee järven etelä rannalla.Pieksänjärvi on rehevä,keskihumuksinen järvi jossaon myös hapetin.Järven pohjois päästä lähtee lasku-uoma pieneen kaihlaseen,josta vesi laskee edelleen haapajokea haapajärveen.Järven pinta-ala on 20,98[1] km² ja pinnan korkeus on 118,9[2] m.Järven suurin syvyys on 14[1] m ja keski syvyys on 2,07[1] m.Pieksänjärvessä on laaja kalasto johon kuuluu muummuassa:särki,ahven,lahna,hauki ja kuha ynä muita lajeja.Pieksänjärvessä on runsaasti niin sanottua roskakalaa,jota järvestä troolataan.Pieksänjärvestä alettiin tehokalastamaan vuonna 1995.Jo viiden tehokalastus vuoden jälkeen järvestä nostettiin yhteensä 300,000 kiloa kalaa.Pää asiassa särkeä ja pientä ahventa,mutta seasta löytyi myös haukea ja lahnaa.Pieksäjärven rannoilla on myös upeita hiekkarantoja joista isoin on varmaankin hiekanpää.toja joista isoin on varmaankin hiekanpää.)
- Pielinen (04.411.1.001)/Pielinen Nurmes kylpylän ranta + (Pielinen Nurmes kylpylän ranta)
- Ypyänjärvi (53.039.1.004)/Maitotie + (Pienehkö järvi lähellä Maitotietä)
- Koivujärvi (14.753.1.009)/Pieni Lamposaari + (Pieni Lamposaari on saari Koivujärvellä.)
- Suvisaaristo-Lauttasaari/Pieni Lehtisaari + (Pieni Lehtisaaren länsi-pohjoispuoli.)
- Konnevesi (14.711.1.001)/Pieni Palosaari + (Pieni Palosaari on saari Pohjois-Konnevedellä.)
- Pieni Pyhävesi (14.971.1.016)/Petkelsalmi + (Pieni Pyhävesi laskee Kapiaveden ja Petkelsalmen kautta Pyhäveteen.)