Toiminnot:SearchByProperty/:Excerpt-20fi/Järven-20pohjoispää-20lähellä-20kantatien-2066-20varren-20pysäköintialuetta

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

Päijänne (yhd.)/Levähavainto 4 + (Jyväskylä, Korpilahti, Kirkkoselkä (Talvilahden uimaranta))
Köhniönjärvi (14.232.1.005)/Könkkölä + (Jyväskylän kaupungin virkistyskeskus)
Päijänne (yhd.)/Hyrkkölän lintutorni + (Jyväskylän kaupungin ylläpitämä [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit#Hyrkk lintutorni] Korpilahdella.)
Päijänne (yhd.)/Hämeenlahden lintutorni + (Jyväskylän kaupungin ylläpitämä [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit#Hameenl lintutorni.])
Kolmisoppinen (14.231.1.037)/Ladun maja + (Jyväskylän ladun hiihtomaja.)
Jyväsjärvi (14.231.1.001)/Jyväsjärven mittauslautta + (Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Jyväsjärven mittauslautta. Yliopiston luonnontieteiden laitokset sijaitsevat Jyväsjärven länsipuolen rannalla.)
Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Jälä + (Jälä on kylä [[Iso-Kalla]]n rannoilla.)
Jämijärven valuma-alue (35.54) + (Jämijärven valuma-alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Kokemäenjoki (35)|Kokemäenjoki (35)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5)|Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5)]].)
Jämsän reitin valuma-alue (14.5) + (Jämsän reitin valuma-alue on 1. jakovaiheen vesistöalue [[:Kymijoki (14)|Kymijoki (14)]] -päävesistössä.)
Jämsänjoen alue (14.51) + (Jämsänjoen alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Kymijoki (14)|Kymijoki (14)]] -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta: [[:Jämsän reitin valuma-alue (14.5)|Jämsän reitin valuma-alue (14.5)]].)
Jänisjoen alue (01.01) + (Jänisjoen alue on 2. jakovaiheen vesistöalue [[:Jänisjoki (01)|Jänisjoki (01)]] -päävesistössä.)
Korjärvi (13.006.1.002)/Vanhan uimalan edusta 2 + (Järven etelä-osa.)
Korjärvi (13.006.1.002)/Vanhan uimalan edusta + (Järven etelä-osa.)
Hirsijärvi (24.062.1.001)/Kontlahti + (Järven eteläisin kohta josta Mommolanjoki lähtee kohti Kirkkojärveä.)
Hammarträsket (16.001.1.001)/Eteläpää + (Järven eteläpää laskupuron kohdalta)
Kylkiäinen (08.004.1.003)/Eteläranta + (Järven eteläpäässä pieni venepaikka jonne helpohko kulkuyhteys Humalniementieltä.)
Iso-Kairi (23.093.1.006)/Eteläranta + (Järven eteläranta)
Salajärvi (14.162.1.002)/Ruskoranta + (Järven hiekkapohjainen itäranta.)
Pintamojärvi (61.254.1.002)/Itäojan suu + (Järven itäisin kohta. Ranta eloperäistä turvetta. Rantaluhta, joka muuttuu rämeeksi ja kankaaksi. Syöpyy säännöstelyn vaikutuksesta.)
Rutajärvi (14.236.1.003)/Kesämökki + (Järven laskujen takia vesijättömaana kunnan haltuun aikoinaan tullutta ja myöhemmin mökkitonteiksi myytyä hiekka- ja sorapohjaista maata.)
Viksberginjärvi (17.002.1.003)/Kylmäkivi + (Järven lounaispäässä, matala paikoin avoin, kaislikkoa ja lumpeita.)
Pentalanjärvi (91.510.1.004)/Lounaispää + (Järven lounaispäästä saareen matkaa noin 20 metriä)
Kaitalampi (21.044.1.006)/Järven länsipuoli + (Järven länsipuoli, Vihdintieltä noin 0,2 km. Järven ympäri kulkevan ulkoilureitin varrella. Koordinaatit suuntaa antavia.)
Oravisjärvi (54.011.2.X)/Länsiranta + (Järven länsiranta)
Iso-Perkai (14.936.1.003)/Perkainjoki 1 + (Järven pohjoisosassa oleva Perkainjoki muuttuu matkalla nimeltään Luomajoeksi ja johtaa Iso Kaatluomaan.)

Alainen-Toriseva (35.417.1.005)/Torisevajärvientie + (Järven pohjoispää lähellä kantatien 66 varren pysäköintialuetta)

Kvarnträsket (81.073.1.007)/Dammsudden + (Järven rehevöitynyttä länsipäätä)
Oinasjärvi (23.073.1.001)/Syvänteen kohdalla + (Järven syvimmän paikan kohdalla.)
Pyhäjärvi (34.031.1.001)/Tiitisentie 82 + (Järvenlahti)
Keravanjärvi (21.096.1.003)/Järvenpään kaupungin uimaranta + (Järvenpään kaupungin uimaranta)
Tuusulanjärvi (21.082.1.001)/Järvenpään lintutorni + (Järvenpään lintutorni Joukon polun varrella)
Nerosjärvi (35.783.1.001)/Haukkaselkä + (Järvenselkä Porraskosken ja Kauhasalon välissä Ilvessalon länsipuolella)
Lappajärvi (14.734.1.002)/Lappajärven luoteispää + (Järveä laskettaessa pääjärvestä irtikuroutunut osa.)
Saloistenjärvi (35.840.1.010)/Saloistenjärvi (Janakkala) + (Järveä on kutsuttu myös nimellä Lempellonjärvi.)
Näsijärvi (yhd.)/Kattilasaari + (Järvi 100m saaresta länteen.)
Haarjärvi (23.074.1.004)/Paikkarintie + (Järvi näkyy Paikkarintielle)
Iso Salmijärvi (18.041.1.002)/Helsingintie + (Järvi näkyy puiden lomasta Helsingintielle)
Sysmä (04.251.1.005)/Sysmäjärven luonnon historiaa + (Järvi on kuroutunut ensimmäisen kerran oma … Järvi on kuroutunut ensimmäisen kerran omaksi järvialtaakseen n.10400 vuotta sitten jääkauden jälkeisen Ancylusjärvi-vaiheen aikana. Anculysjärvi on ollut varhaisvaiheessaan (10800 v.s.) n.107.m.tasossa Huutokosken alueella järven keskikohdalla,joten myös Maavesi-Längelmäenjärvi,joka on noin 10m.(99m.mp)korkeammalla tasolla kuin Sysmä (90m.mp),on kuroutunut itsenäiseksi järveksi muutamaa sataa vuotta aikaisemmin kuin Sysmä saman järvivaiheen aikana. (Anculusjärveä edeltävän, Yoldiameren, korkein ranta on määritetty tällä aluella n.120.m.tasolle.) Sysmä oli itsenäinen allas liki 4000 vuotta ennen kuin Muinais-Saimaan tulviva vesi puski Huutokosken kynnyksen ylitse 6900 vuotta sitten ja alkoi nostaa vedenpintaa Sysmän altaassa.Tämän transgression ylimmät rannat ovat 103-105 m tasolla nykyisissä kartoissa. Vesi ei noussut aivan Maaveteen saakka, vaan ylin ranta on Jokilammen kohdalla,mikä oli Muinais- Saimaan äärimmäinen piste sillä suunnalla.Tältä paikalta,kuin myös reitin varrelta alempaa Savuniemestä ja Huutokoskelta on kartoitettu useita kivikautisia asunpaikkoja. Sysmän, (ja Saimaan) yhtenäinen vedenkorkeus oli ylimmillään n.6200 vuotta sitten. Tämän jälkeen vesi mursi Lappeenrannan Kärelammella uoman Kymijokeen ja n.6000 v.sitten vedenvoima puhkaisi Salpauselän Imatran Vuoksenniskalla ja syntyi Vuoksi.Vesi alkoi laskea ja noin 5500 v.sitten Sysmä kuroutui Huutokosken laskukynnyksen synnyttyä jälleen omaksi altaakseen.Sysmä sai yli 5000 vuotta liplattaa omassa rauhassaan, kunnes se 1900-luvun alussa koki noin 2 metrin järvenlaskun ja sen jäljeltä maastoon jäi geologisesti erittäin hyvin kehittyneet rantamuodostumat.Järvi on pituudeltaan n.15 km ja siinä on havaittavissa selvästi maankamaran kallistuminen luoteesta kaakkoon siten,että eteläosassa järveä rantamuodotumat ovat nousevan veden työntämiä valleja ja ja pohjoisosissa missä vedenpinta on ollut pienessä laskussa,aallokko on synnyttänyt 0.5-1.0 metrin korkean kulumistörmän. Lähteet:Microliitti Oy;Timo Jussila: Maavesi-Sysmä-Paro ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2007. Vesistökronologiassa on lainattu tämän tutkimuksen aineistoa samoin Muinais-Saimaan kehitystä koskevat tiedot.Muinais-Saimaan kehitystä koskevat tiedot.)
Etusivu + (Järvi-meriwiki on kaikkien vesistä kiinnostuneiden yhteinen verkkopalvelu. Tutki mitä kaikkea täältä löytyy sinun lähivesistäsi ja täydennä omilla tiedoillasi ja kokemuksillasi.)
Järviwiki:Säännöt + (Järvi-meriwikin tarkoitus on jakaa tietoa Suomen järvistä ja edistää vesiensuojelua yhdessä tekemällä, positiivisia asioita painottamalla ja ratkaisuja kehittämällä ketään syyttämättä.)
Irlannin järvet + (Järvi-meriwikissä Irlannissa sijaitsevia järviä on kaikkiaan 13 kappaletta.)
Italian järvet + (Järvi-meriwikissä Italiassa sijaitsevia järviä on kaikkiaan 9 kappaletta.)
Itävallan järvet + (Järvi-meriwikissä Itävallassa sijaitsevia järviä on kaikkiaan 1 kappaletta.)
Kreikan järvet + (Järvi-meriwikissä Kreikassa sijaitsevia järviä on kaikkiaan 5 kappaletta.)
Ruotsin järvet + (Järvi-meriwikissä Ruotsissa sijaitsevia järviä on kaikkiaan 13 kappaletta.)
Suomen järvet + (Järvi-meriwikissä Suomessa sijaitsevia järviä on kaikkiaan 55875 kappaletta, joista alle 1 hehtaarin kokoisia lampia on 14 kappaletta.)
Tanskan järvet + (Järvi-meriwikissä Tanskassa sijaitsevia järviä on kaikkiaan 8 kappaletta.)
Tšekin järvet + (Järvi-meriwikissä Tšekissä sijaitsevia järviä on kaikkiaan 5 kappaletta.)
Havainnot + (Järvi-meriwikissä kerätään monia erilaisia vesiin ja vesistöihin liittyviä havaintoja sekä kansalaisilta että viranomaisilta.)
Järvien nimet + (Järvi-meriwikissä on yhteensä 20 113 järven nimeä. Jokaisella näistä on oma sivunsa.)
Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Havaintopaikka 3 + (Järvi-meriwikissä tämä nimeämätön salmi on … Järvi-meriwikissä tämä nimeämätön salmi on yksi kolmesta salmesta (toiset ovat [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Karhonsalmi|Karhonsalmi]] ja [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Kortesalmi|Kortesalmi]]) jotka erottavat [[Kallavesi (yhd.)|Kallaveden]] [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)|Juurusvedestä]]. Kuitenkin paremmin nämä kaksi [[Iso-Kalla]]n osajärveä erottaisivat toisistaan Jännevirta, joka jäätyy ainoastaan erittäin kovilla pakkasilla.yy ainoastaan erittäin kovilla pakkasilla.)