Tuusulanjärvi (21.082.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








18 706 200 m³
0,0187 km³
18 706 200 000 l

Tuusulanjärvi är en stor insjö i Vantaa (21) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde. Tuusulanjärvi är Nylands landskapssjö.

Insjön

Namn: Tuusulanjärvi
Sjönummer: 21.082.1.001
Avrinningsområde: Tuusulanjärven alue (21.082)
Huvudavrinningsområde: Vantaa (21)

Basuppgifter

Yta: 592,04 ha
Djup: 9,76 m
Medeldjup: 3,16 m
Volym: 18 706 200 m³0,0187 km³
18 706 200 000 l

Strandlinje: 22,13 km
Höjd över havet: 37,8 m

Administrativa områden

Kommun: Tuusula, Järvenpää (kunta)
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

22 syyskuu 2019
10,2 °C
Ympäristöhallinnon havaintopaikka

15 syyskuu 2019
13,4 °C
Ympäristöhallinnon havaintopaikka

10 syyskuu 2019 13:00:00
Lite alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Halosenniemi)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 26' 29.04", 25° 3' 15.84"

Tuusulanjärven hydrologia

Sadanta on keskimäärin noin 770 mm ja haihdunta noin 490 mm vuodessa. Valuma-alueen pinta-ala on 125 km² ja järvisyys 6 %. Valuma-alueen ala ilman järveä on 860 ha. Neljä suurinta puroa muodostaa kaksi kolmasosaa valuma-alueesta. Nämä purot ovat Sarsalanoja (192 ha), Mäyränoja (164 ha), Haukkalanoja (134 ha) ja Piilioja (62 ha).

Tuusulanjärven luusuassa on säännöstelypato, jonka kautta vesi virtaa Tuusulanjokeen. Padon kautta virtaa vettä keskimäärin 0,92 m³/s (havaintojakso 1963-2007). Vuosittainen vaihtelu on suurta: Vuonna 1981 virtaama oli 1,65 m³/s, vuonna 1964 vain 0,38 m³/s. Säännöstelyn avulla Tuusulanjärven pinta pyritään pitämään välillä 36,85-37,80 metriä (NN). Yläraja ylittyy lähes joka vuosi lumien sulaessa keväällä. Säännöstelyn alarajan alle ei ole menty kertaakaan.

Tuusulanjärvi on matala, keskisyvyys on vain 3,2 m ja suurin syvyys noin 10 m. Mataluudesta johtuen vesi lämpenee keväällä nopeasti. Korkein mitattu lämpötila on 28,4 °C (7.7.2001). Keskimääräinen jäätymisajankohta on marraskuun puolivälissä, mutta vaihtelu vuodesta toiseen on hyvin suurta. Jääpeite on paksuimmillaan yleensä maaliskuun puolivälissä.

Lisätietoa

  • Esko Kuusisto/SYKE; Tuusula-Seuran aikakirja XIX, sivut 40 - 42
  • Pekkarinen, Mauri, 2002. Pitkäjänteinen työ tuo tulosta – Tuusulanjärvi voi jo aika hyvin. Vesitalous 6/2002, ss. 32-37.
  • Suomen ympäristökeskus. 2008. Hydrologiset tietokannat.
  • Syrjämäki, Jaakko. 2004. Järvi ennen ihmistä. Tuusulanjärven kotisivut, http://www.tuusulanjarvi.org/historia

Nykytila ja suojelu

Järven tila: välttävä

Maatalouden kuormituksen vähentämiseksi valuma-alueen viljelijöille tarjotaan ilmaista ravinnetaselaskentaa. Lisäksi muun muassa suojavyöhykkeet ja kevennetty muokkaus ovat yleistyneet viime vuosina. Tuusulanjärven valuma-alueelle on rakennettu useita laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Suurin kosteikoista on Rantamo-Seittelin kosteikko.

Tuusulanjärven alusvettä hapetetaan syvännealueella kesäisin ja talvisin. Kesällä käytössä on neljä pumppua ja talvella yleensä yksi. Kyseiset Mixox-pumput kierrättävät hapekasta pintavettä vähähappiseen alusveteen.

Ravinneketjukunnostuksessa työkaluina käytetään hoitokalastusta, petokalojen istutuksia ja kutualueiden kunnostusta. Särkikalojen määrää vähennetään vuosittain nuotalla suoritettavalla hoitokalastuksella. Petokaloista järveen on istutettu muun muassa ankeriaita ja haukia.

Vesikasvillisuutta niitetään Tuusulanjärvellä joka vuosi. Niitetty kasvusto siirretään pois järveltä ja kompostoidaan. Järven rantoja on myös ruopattu.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Tuusulanjärvi on särkikalavaltainen. Vapaa-ajankalastajille tärkeitä saaliskaloja ovat kuha, hauki ja ahven.

Tuusulanjärven Natura-alue koostuu kolmesta osasta, jotka sijoittuvat järven länsirannalle. Alueet ovat linnustolle tärkeitä runsaan vesi- ja rantakasvillisuuden lahtia. Tuusulajärven Natura-alueella pesii ja levähtää useita lintudirektiivin lajeja. Pohjoisimmalla alueella on havaittu 46 pesivää lintulajia (mm. lapasorsa ja heinätavi). Lisäksi alueilla on havaittu muun muassa harmaahaikaroita ja nuolihaukkoja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Valuma-alueesta peltoa on noin 30 % ja asutusta noin 20 %. Valuma-alueen maaperästä savea on noin 65 %.

Tuusulanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa, Tervanokka ja Vanhankylänniemi. Molemmat sijaitsevat Järvenpään puolella. Järvellä on mahdollisuus vuokrata suotuveneitä (Halosenniemi ja Gustavelund), kanootteja sekä kajakkeja (Vanhankylänniemi) ja SUP-lautoja (Arctic Surf Shop). Talvisin järvi on suosittu luistelu- ja hiihtopaikka.

Tuusulanjärven itäpuolella kulkevan Rantatien varrella sijaitsee useita museoita, kuten Halosenniemi ja Aleksis Kiven kuolinmökki. Järven ympäristössä sijaitsee myös kahviloita ja ruokapaikkoja, joiden terasseilta pääsee ihailemaan järveä ja sen rantamaisemaa.

Tarut ja tositarinat

Tuusulanjärven lahdella, Vähäjärvellä, on amatööriradioasema OH2HCB .

Aiheesta muualla