Unnukka (04.271.1.001)

Hoppa till: navigering, sök





",heinä" ei ole sallittu mittayksikkö tälle ominaisuudelle.



504 076 000 m³
0,504 km³
504 076 000 000 l

Unnukka är en stor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Unnukka
Sjönummer: 04.271.1.001
Avrinningsområde: Unnukan alue (04.271)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 8 045,14 ha
Djup: 41,12 m
Medeldjup: 6,27 m
Volym: 504 076 000 m³0,504 km³
504 076 000 000 l

Strandlinje: 478,39 km
Höjd över havet: 81,3 m

Administrativa områden

Kommun: Leppävirta, Varkaus
Landskap: Pohjois-Savon maakunta
ELY-central: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 23' 58.92", 27° 55' 50.16"

Järven erityispiirteet

Unnukka on Kallaveden läntisen purkautumisreitin läpivirtausjärvi, alaltaan 80,5 km² (sijoitus Suomen järvien pinta-alatilastossa on 55). Unnukka sijaitsee kokonaan Pohjois-Savon maakunnassa.

Kallaveden reitin vesistä 70 % virtaa Unnukkaan Konnuksen kanavan sekä Naapuskosken ja Konnuskoskien (Emä-, Pirtti- ja Koivukoski) kautta, loppuosa kiertyy Soisalon saaren itäpuolitse Karvion kanavan ja luonnonkosken kautta Kermajärveen ja edelleen Enonveteen, joka on osa Suur-Saimaata.

Unnukassa on 400 saarta, joista suurimmat ovat Leppäsalo (1047 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 50), Timonsalo (389 ha) ja Tiheäsalo (273 ha).

Unnukka laskee Varkaudessa Haukiveden Siitinselkään. Purku-uomina ovat Kämärinkoski, Ämmäkoski, Taipaleen kanava sekä Huruskosken voimakanava. Laskennallinen keskivirtaama on noin 115 m3/s.

Vedenkorkeus ja virtaama

Unnukan vedenkorkeutta on mitattu Taipaleen kanavan yläasteikolla vuodesta 1863. Keskivedenkorkeus on ollut NN+ 81,10 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 54 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 82,02 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+ 80,44 m (joulukuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 158 cm.

Säännöstely

Unnukkaa on säännöstelty vuodesta 1972 lähtien vesiliikentaan tarpeita varten. Lisätietoa Unnukan säännöstelystä löydät säännöstelysivulta

Nykytila ja suojelu

Unnukka on jonkin verran ruskeavetinen sekä lievästi rehevä järvi, johon hajakuormitus sekä teollisuuden pistekuormitus ovat vaikuttaneet. Vesistön ekologinen tila on kuitenkin parantunut suojelun ansiosta.

Unnukan vesistöjen uimeveden laatu niin Leppävirran ja Varkauden alueella on erinomainen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Särkikalojen ja kuhan kalakannat ovat kasvaneet ja nykyisin runsaat. Lahnan, ahvenen sekä hauen kalakannat ovat hyvät.

Vuoksen vesistöalueen pääaltaiden rannoilla on havaittu makean veden tulokaslaji, sammaleläin joka voi elää tuhansien yksilöiden hyytelömäisissä yhdyskunnissa. Hyytelömäiset ja läpikuultavat yhdyskunnat ovat olleet kooltaan 5-40 cm ja sammaleläimet ovat ryhmittyneenä pallomaisen muodostelman pintaosiin. Lajin ei tiedetä olevan ihmisen terveydelle haitaksi, mutta se voi kiinnittyä laiturirakenteisiin. Lajia on havaittu aikaisemmin jo vuosina 2006- 2013. Vuonna 2014 havaintoja on tehty muunmuassa Unnukassa ja Haukivedellä.

Kasvupaikkana ihanteellinen on matala lahti tai hitaasti virtaava joki ja lajia esiintyy varmimmin elo-syyskuussa. Laji voi levitä vesistöissä esimerkiksi vesilintujen tai laivojen painolastivesien mukana. Tulokaslaji suodattaa vettä, joten runsaana esiintyessään se voi vaikuttaa järven ekosysteemiin (ymparisto.fi 11.9.2014).

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Vuoksen vesistöalueen sammaleläin (ympäristo.fi)

Unnukka (wikipedia.org)