Valkiajärvi (04.391.1.065)
Järvi
Nimi: Valkiajärvi
Järvinumero: 04.391.1.065
Vesistöalue: Pyhäjärven alue (04.391)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 60,13 ha
Syvyys: 30 m
Keskisyvyys: 16,58 m
Tilavuus: 9 970 480 m³0,00997 km³ <br />9 970 480 000 l <br />
Rantaviiva: 4,31 km
Korkeustaso: 96,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kitee
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Valkiajärvi sijaitsee luokan yksi (1) pohjavesialueella.
Valkiajärvi on yksi Suomen kirkkaimpia lampia. Vaakanäkyvyys on vuodenajasta riippuen yleensä n. 10 – 20 m. Pääsiäisen aikoihin vaakanäkyvyys on ollut parhaimmillaan 50…60 metriä. Lammen maksimisyvyys on 34 metriä, eikä valaisin ole tarpeen vielä tuossakaan syvyydessä (Ellei sukelleta pimeällä.) Heinä-syyskuussa rannan tuntumassa on usein haukia ja suuria ahvenparvia. Kivien koloissa ja liuskekallioiden alla voit nähdä rapuja ja mateita. Särkikaloja lammessa ei ole, mutta siellä tavataan vastaavasti muikkuja. Rannat ovat kohtuullisen jyrkästi syveneviä ja rannan tuntumassa on runsaasti vesikasvillisuutta ja kaatuneita puun runkoja kalojen suojaksi. Pohja on pääosin mutaa, mutta kallioita, kivikoita ja hiekkaakin löytyy. Syvimmällä alueella on mielenkiintoisia pohjan muotoja kuten suuria kiviä ja muutamia metrejä nousevia ”kumpareita. Yli 30 m syvyydessä on myös täysin valkoisia, ilmeisesti savea olevia alueita. Parhaimmillaan Valkiajärvessä sukeltaminen tuntuukin kuin sukeltaisit akvaariossa. (Lähde: www.keskikarjalansukeltajat.fi)
Valkiajärvi on lähdepohjainen. Valkiajärvestä on pieni laskuoja Pyhäjärveen. Valkiajärveen ei ole laskuojia tai jokia.
Nykytila ja suojelu
Valkiajärven rantoja on yritetty kaavoittaa yli tiheälle rakentamiselle vuosien 2006-2010 aikana Kiteen Kaupungin toimesta osana Pyhäjärven alueen rantaosayleiskaavaa. Kaava hyväksyttiin keväällä 2010 kaupunginvaltuustossa ja siitä jätettiin lukuisa määrä valituksia Kuopion hallinto-oikeuteen. Kiteen kaupunki oli tehnyt vuonna 2006 maakauppoja UPM:n kanssa, ja kaupunki oli samalla sitoutunut kaavoittamaan UPM:n omistamat pienten sisämaajärvien ja lampien rannat.
Valkiajärveen kohdistuneiden kaavavalitusten taustalla oli ensisijaisesti liian suuri rakentamisen määrä, Valkiajärven luontoarvojen huomioimattomuus ja tekemättä jääneet maisema- ja luontoselvitykset.
Valkiajärven onneksi, Kuopion Hallinto-oikeus kumosi marraskuussa 2011 Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksen Pyhäjärven alueen kaavoituksesta. Perusteluna liian suuri rakennuspaikkojen määrä. Toukokuussa 2013 Korkein hallinto-oikeus piti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa. Valtuuston vahvistama kaava kumottiin lopullisesti..
Tulevaisuus uhattuna?
Valkiajärven veden laatu ja veden kirkkaus on ollut, ja on edelleen erinomainen. Valkiajärven rantojen mahdollinen lisärakentaminen, rantojen muokkaus, lisääntyvä asutus ja pintamaiden muokkauksesta aiheutuva valumavesien lisääntyminen olisivat tuoneet mukanaan riskejä, jotka olisivat voineet olla kohtalokkaita järven tulevaisuudelle. Rakentaminen olisi todellinen riski erityisesti matalaan rantavyöhykkeeseen kohdistuvan rasituksen myötä. Näitä riskejä ei otettu huomioon kaavaa laadittaessa, eikä hyväksyttäessä. Maisema- ja luontoselvityksessä, jonka Kiteen kaupunki aikanaan hyväksyi, ainoa maininta Valkiajärvestä liittyi järven toisessa päässä sijaitsevaan rämeeseen.
UPM-aloitti alueen kaavoituksen omien maidensa osalta uudelleen vuonna 2014. Tällä hetksellä (joulukuu 2016) Valkiajärveä uhkaa jälleen kaavoituksen mahdollistama rantarakentaminen UPM:n kaavoittaessa pienten järvien ja lampien alueita. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pohja on monimuotoista. Pohjalla on paikoin hiekkaa, kivikkorinteitä, liuskekiveä, savitasanteista ja mutapohjaa. Pohjassa on runsaasti vanhoja puunrunkoja. Pohjoispuolen rannat ovat hyvin jyrkästi syveneviä, maksimi syvyys on noin 34 m.
Järven kalakanta muodostuu muikuista, ahvenista, mateista ja hauista. Järvessä on myös runsas rapukanta. Särkikaloja ei ole havaittu.
Kasvillisuus veden alla on yleisesti varsin niukkaa. Matalissa osissa esiintyy kuitenkin paikoin hienoja kasvillisuusvyöhykkeitä. Lammessa kasvaa lumpeita, ulpukoita, nuottaruoho ja muita uposlehtisiä lajeja, jotka viihtyvät niukkaravinteisissa vesissä. Rantametsässä esiintyy mm. rauhoitettu kevätlinnunherne.
Valkiajärvellä on havaittu yhdellä kertaa yhdeksän kuikkaa. Myös joutsenet viihtyvät satunnaisesti lammella, samoin sorsapoikueista on havaintoja. Varpuslinnusto on monipuolinen ja runsas. Rantapuissa on useita pönttöjä telkille. Kesällä 2007 rantakivillä istui tukkakoskelopari. Rantametsissä asustavat metsot, teeret, pyyt, käet, haukat, käpytikat ja pöllöt. Vahvistamaton havainto on kaakkurista, joka kävi lammella kesällä 2007.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Rannoilla on vähäisessä määrin kesämökkejä ja yksi ympärivuotisessa käytössä oleva tila. Ranta-asukkaat ja harrastuskäyttäjät ovat kunnioittaneet kautta aikojen Valkiajärven ainutlaatuisuutta mm. välttämällä perämoottoreiden käyttöä. Kalastus on satunnaista huvikalastusta.
Valkiajärvi on laajalti tunnettu sukeltajien keskuudessa. Järvessä kuvatut valokuvat ovat menestyneet niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin vedenalaisen kuvauksen kilpailuissa.
Tunnetuin ja eniten maailmanlaajuista näkyvyyttä saanut elokuva on Järven Tarina, jonka kohtauksista iso osa on kuvattu juuri Valkiajärvessä.
