Vehvaa (14.934.1.022)
Vehvaa on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Järven erityispiirteet
Vehvaan eteläosa sijaitsee Mikkelin kaupunkiin kuuluvan Haukivuoren alueella ja Vehvaan pohjoisosa Pieksämäen kaupungin alueella. Valuma-alue on Nykälänjoen ja Naarajoen alue. Järven pinta-ala on 147 ha ja kokonaissyvyys on 3,4 metriä.
Seurantakohteena on ollut pienialainen 3 m:n syvänne, Koivusaaren itäpuolella. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa ja ajoittain sameaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Vehvaa on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja. Vehvaan 031 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 4.6.2012 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Lehtivihreä oli tyydyttävä ja väriluku oli välttävä. Kokonaisfosfori oli hyvä ja hapen kyllästysaste oli erinomainen tai hyvä.
Luontokohteita ja lajistoa
Vehvaan rantojen tuntumassa on useita peltoja, mutta silti metsäisyys on järven rannoilla vallitsevaa. Rakennetut alueet ovat länsirannalla sekä itä- ja kaakkoisrannalla ovat vanhimmat metsäalueet.
Koivusaari, Joensuusaari, Rengaskivi, Pönttösaari ja Pohjoislahden kaksi saarta ovat linnustollisesti tärkeitä. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Vehvaan lintulajeja: selkä-, kala-, nauru- ja harmaalokki.
Vehvaan itä- ja kaakkoisrannalla on neljä vanhaa metsäaluetta, joissa lajisto on monipuolinen. Metsätyyppi on MT ja OMT. Puita ovat mänty, pihlaja, kuusi, rauduskoivu, harmaa- ja tervaleppää. Pensaskerroksen lajeja ovat kataja, tuomi, lehtokuusama ja korpipaatsama. Kenttäkerrosta koristavat metsäalvejuuri, pelto-orvokki, metsävirna, juolukka, riidenlieko, oravanmarja, kevätpiippo, käenkaali, ahomansikka, kurjenjalka, mesiangervo, syyläjuuri, lillukka, ulpukka ja uistinvita. Pohjakerroksessa havaittiin metsälehvä-, seinä-, karhun- ja metsäkerrossammal.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.
