Vesijako (35.784.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








118 067 000 m³
0,118 km³
118 067 000 000 l

Vesijako on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vesijako
Järvinumero: 35.784.1.001
Vesistöalue: Vesijaon valuma-alue (35.784)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 649,85 ha
Syvyys: 36,81 m
Keskisyvyys: 7,16 m
Tilavuus: 118 067 000 m³0,118 km³
118 067 000 000 l

Rantaviiva: 80,4 km
Korkeustaso: 108,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

13 tammikuu 2018 12:00:00
Yhtenäinen jääpeite (12 cm)
Kasiniemi

22 lokakuu 2017 09:00:00
5 °C
Kasiniemi

22 lokakuu 2017 09:00:00
Ahven
Kasiniemi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Ahven, Hauki, Muikku ja Siika

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Vesijako on ns. bifurkaatiojärvi. Se tarkoittaa, että vesi purkautuu kahteen suuntaan eli kahdelle eri vesistöalueelle. Vesijakaa on siis nimensä mukaisesti vedenjakaja, josta vedet ohjautuvat kahta eri jokea myöten vastakkaisiin suuntiin Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueille. Sumperinjoki laskee Vesijaosta itään kohti Päijännettä eli Kymijoen vesistöalueelle. Palsanoja laskee länteen Kokemäen vesistöalueelle.

Palsanoja laskee Parlammiin, josta Suomenjoki virtaa edelleen Nerosjärveen. Nerosjärvestä vesi kulkeutuu edelleen Kuohijärven ja Kukkian kautta Iso-Roineeseen, josta Hauhonselän kautta Mallasveteen ja Vanajaveteen ja lopulta eri vesistöjen kautta Kokemäenjokea myöten Pohjanlahteen.

Sumperinjoki laskee vetensä Tohtainlammin ja Välijoen kautta Myllyjärveen. Sieltä reitti jatkuu Kaukilankosken kautta Miestämään, Arrakosken kautta Alajärveen, Tarposeen ja edelleen Ruokolampeen. Ruokolammesta vesi virtaa Yläjärveen ja sieltä Kirkkolammin kautta Padasjoen kirkonkylän läpi Päijänteeseen Padasjoenselälle. Lopulta Vesijaosta lähteneet vedet päätyvät monen vesistön kautta Kymijokeen ja sen kautta Suomenlahteen.

Reitillä olevan Kaukilankosken vedenlaatua seurataan säännöllisesti. Padasjoesta otetaan säännöllisesti velvoitetarkkailunäytteitä, koska jokeen lasketaan Padasjoen kunnalliselta jätevedenpuhdistamolta tulevat jätevedet.

Nykytila ja suojelu

Vesijako on karu järvi, jonka valuma-alueella on vain vähän maataloutta. Järven vesi on kirkasta tai lievästi humuspitoista, riippuen vuodenaikojen ja vuosien välisestä vaihtelusta. Runsaat sateet ja valumat yleensä lisäävät veden humuspitoisuutta ja kuivat kaudet lisäävät veden kirkkautta.

Järven selkävesien laatu on erinomainen. Happea on yleensä riittävästi myös talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikaan. Silloin hapen kyllästysaste alusvedessä (1 metri pohjan yläpuolella) on ollut sekä lopputalvella että loppukesällä noin 50 %. Kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus on 2000 -luvulla pysytellyt niukkaravinteisten järvien tasolla, samoin vedessä olevan levän runsautta kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus.

Vesijako on säännöllisessä seurannassa. Nykyisin järven keskiosan syvänteen kohdalta otetaan vesinäytteet joka kuudes vuosi neljästi vuoden aikana. Näytteenottoajankohdat ovat maalis-, kesä-, elo-, ja lokakuu.

Vedenlaatu saattaa vaihdella järven eri osissa ja voi olla selkävesillä erilainen kuin lahdenpoukamissa, joihin laskee ojavesiä. Järven keskiosasta otetut näytteet eivät sen vuoksi anna luotettavaa kuvaa lahtien veden laadusta. Järveen laskee muutamia isoja ojia kuten Leipämyllynoja, Nehtolammen laskuoja ja Naukoja. Ojista otettiin vesinäytteet kymmenen kertaa vuoden 2006 aikana. Näytteiden perusteella tiedetään, että nämä ojavedet sisältävät runsaasti humusta ja kohtalaisesti ravinteita.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesijaon kalastuskunta hoitaa kalakantaa istutuksin, pyynnin valvonnalla ja luvanvaraisuudella. Vesijaon kotimaisen ravun kantaa pyritään elvyttämään. Muikku on runsaine saaliineen ollut tärkein saaliskala. Vesijaon reitiltä on saatu myös haukea, lahnaa, järvitaimenta ja kuhaa. Vesijaon reitillä ei ole ammatikseen kalastavia, mutta virkistyskalastajia on runsaasti. Vesijaolla on erinomainen virkistysarvo.

Vesijaolla kasvaa monia vesi- ja rantakasveja. Ilmaversoisista järvellä kasvaa mm. järviruokoa, järvikaislaa, järvikortetta, leveäosmankäämiä, ratamosarpiota, pystykeiholehteä sekä ranta- ja siimapalpakkoa. Kelluslehtisistä vesikasveista esiintyy mm. pohjanlummetta, ulpukkaa, vesitatarta, uistinvitaa ja järvisätkintä. Uposlehtisistä esiintyy mm. ahvenvitaa, vesiruttoa sekä ruskoärviää ja pohjaversoisista mm. nuottaruohoa. Irtokellujista järvellä esiintyy iso- ja pikkulimaskaa ja irtokeijujista mm. karvalehteä. Järven rannoilla kasvavia kasveja ovat mm. vehka, rantakukka, ranta-alpi, rantayrtti, kurjenjalka, rentukka, rantaminttu, raate sekä vesikuusi.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Vesijaolta on säilynyt karttoja jopa 1600-luvulta: http://www.vesijako.fi/vanhat-kartat/

Aiheesta muualla