Yli-Kitka (73.025.1.001)
Yli-Kitka on iso järvi Koutajoki (73) -päävesistössä. Se sijaitsee Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa ja kuuluu Lapin ELYn ympäristövastuualueeseen.
Järvi
Nimi: Yli-Kitka
Järvinumero: 73.025.1.001
Vesistöalue: Yli-Kitkan alue (73.025)
Päävesistö: Koutajoki (73)
Perustiedot
Pinta-ala: 23 731 ha
Syvyys: 41,2 m
Keskisyvyys: 6,59 m
Tilavuus: 1 562 710 000 m³1,563 km³
1 562 710 000 000 l
Rantaviiva: 623,24 km
Korkeustaso: 240,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Posio, Kuusamo
Maakunta: Lapin maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
17 lokakuu 2020 12:00:00 |
11 lokakuu 2020 11:00:00 |
4 lokakuu 2020 15:00:00 |
Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!
Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita
Kala-atlas:
Ahven,
Tarkemmat tiedot: 
Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja
-Havaintopaikka_1-ObsIMG-201907201553-4.jpg)
-Porosaari-ObsELODEA-201808022042-77.jpg)
-Loso-ObsIMG-202007201610-67.jpg)
-Tolvanniemi-ObsALG-201907241514-40.jpeg)
-Ajakkalahti-ObsALG-201907232034-93.jpg)
Käyttäjä
Kokenut
Asiantuntija
Viranomainen
Tapahtuma
Havaintopaikka
Valokuva
Muu kohdeVoit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.
66° 7' 15.24", 28° 35' 1.32"
Järven erityispiirteet
Yli-Kitka sijaitsee Koutajoen vesistössä, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. Sen pinta-ala on 237 km² ja se on Suomen 17. suurin järvi. Se muodostaa Ala-Kitkan kanssa lähes samassa tasossa olevan 286 neliökilometrin kokoisen altaikon, Kitkajärvet, joka sijoittuu tasapintaisten suurjärvien tilastossa sijalle 14.
Valuma-alue on järvi mukaan lukien 1409 km² ja järvisyys 22,2 %. Suurimmat Yli-Kitkaan laskevat vesistöt ovat Posiojärven alue (240 km²) ja Naatikkajoki (166 km²). Yli-Kitkan suurin syvyys on 41 m ja keskisyvyys 6,6 m.
Mourusalmi jakaa Yli-Kitkan kahteen altaaseen. Eteläisen altaan suurimmat selät ovat Luonselkä ja Turjanselkä, pohjoisen Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä.
Yli-Kitkassa on 372 saarta, joista suurin on Porosaari (458 ha). Sinne on tieyhteys, toiseksi suurin saari, Lososaari (299 ha) on vailla tieyhteyttä, samoin Suonnansaari (32 ha), jossa muuan hydrologi söi elämänsä maistuvinta kalakeittoa vuonna 1987 kirjailija Reino Rinteen vieraana.
Vedenkorkeus ja virtaama
Yli-Kitkan vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vain vuosilta 1987–1993, mittauspaikkana Honkasalmi. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60+ 240,42 m. Ala-Kitkasta vedenkorkeuksia on vuodesta 1928 lähtien; siellä vastaavan jakson keskivesi oli 29 mm alempi kuin Yli-Kitkassa. Näin ollen Ala-Kitkan vedenkorkeuden tunnuslukuja voidaan melko hyvin soveltaa myös Yli-Kitkalle. Ala-Kitkan keskivesi jaksolla 1928–2010 oli N60+240,31 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu vain 55 cm. Koko jakson ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 240,98 m (kesäkuussa 1998) ja alin N60+ 239,73 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 125 cm.
Virtaamahavaintoja on Ala-Kitkan alapuolelta, Kitkajoen Käylästä (valuma-alue 1706 km²) vuodesta 1971 alkaen. Keskivirtaama on ollut 20 m3/s, keskiylivirtaama 32 m3/s ja keskialivirtaama 11 m3/s. Virtaaman vuotuinen vaihtelu on korkean järvisyyden takia siis melko pieni. Äärivirtaamat ovat olleet 44 m3/s (kesäkuussa 1989) ja 7,6 m3/s (maaliskuussa 1991).
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski länteen Livojärven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Kitkajärvien vedenpintaa laskettiin vuosina 1840-42 ja 1866-72 yhteensä noin kaksi metriä, jotta rannoille saatiin karjan rehua tuottavia luonnonniittyjä.
Kitkajärviä yritettiin myös kääntää laskemaan Iijoen vesistöön 1861, mutta tästä luovuttiin. Tämä hanke nousi uudestaan esille Kuusamon vesien rakennussuunnitelmien yhteydessä 1940-luvulla.