Ylisjärvi (24.043.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








3 645 040 m³
0,00365 km³
3 645 040 000 l

Ylisjärvi är en ganska stor insjö i Kiskonjoki - Perniönjoki (24) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Finlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Egentliga Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Ylisjärvi
Sjönummer: 24.043.1.001
Avrinningsområde: Ylisjärven alue (24.043)
Huvudavrinningsområde: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Basuppgifter

Yta: 175,19 ha
Djup: 4,27 m
Medeldjup: 2,08 m
Volym: 3 645 040 m³0,00365 km³
3 645 040 000 l

Strandlinje: 9,1 km
Höjd över havet: 23,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

24 kesäkuu 2019 13:00:00
22,2 °C
Tuoreskallio

20 kesäkuu 2019 08:26:00
Inga alger
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (itäranta)

20 kesäkuu 2019 07:30:00
21,2 °C
Tuoreskallio

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki och Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 21' 58.32", 23° 16' 37.2"

Järven erityispiirteet

Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.

Nykytila ja suojelu

Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Veden laatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuria aiemmasta jätevesikuormituksesta johtuen. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Etenkin fosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet 2010-luvulla aiempaa pienempiä, mutta edelleen hyvin korkeita. Planktonlevien määrään verrannolliset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain epätavallisen suuria, mutta pienentyneet huomattavasti 2000-luvun alkupuolen pitoisuuksista.

Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen planktonlevätuotantoon liittyvää huomattavaa hapen ylikyllästystä, ja sitä on ilmennyt jopa pohjanläheisessä vedessä 2000-luvun alkuun asti. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt pääosin tyydyttävänä, mutta pohjan lähellä hapen vajaus on ollut voimakasta ja happi on ajoittain loppunut kokonaan.

Järven vesi on hyvin humuspitoista. Sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen sameusarvot ovat laskeneet huippuluvuista, mutta jääneet edelleen korkeiksi. Näkösyvyys on vastaavasti jonkin verran parantunut, mutta ollut viime kesämittauksissa yhä vain 0,5-0,9 m. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita (enimmillään jopa 10) runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti.


Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013

Päivitetty 1.8.2018

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Päivitetty 1.8.2018

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kasvillisuus on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina levä- ja sinibakteeri (sinilevä) esiintymät ovat olleet runsaita.

Järven kalasto on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm särki, punakontti, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki.

Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas sammakkokanta. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia matelijoita.

Vesilinnustoa luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.

Piisami oli yli 10 v sitten järvelle tyyppillinen nisäkäs . Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Viime talvena 2011 havaitsin saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla